Julkaisu 150/2004
Lohjanjärven kolmen suurimman pistekuormittajan, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden, M-real Kirkniemen paperitehtaan ja Loparexin paperitehtaan jätevesilupavelvoitteisiin perustuvaan kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun kuului vuosina 2001-2003 vuosittainen saaliskirjanpito järven kuudella eri osa-alueella (Aurlahti-Ristiselkä, Isoselkä, Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, Piispalanselkä, Karjalohjanselkä ja Mustionjoen ylä- ja keskiosa), kalojen käyttökelpoisuustutkimus, koko järveä koskeva kalastustiedustelu ja järven tärkeimmän saalislajin, kuhan, iän ja taannehtivan kasvun määrittäminen Isoselän suomunäytteistä. Lisäksi tuloksissa esitetään vuonna 2004 tehdyn raskasmetallitutkimuksen jo toteutunut osuus. Kalastustiedustelu raportoidaan omana erillisenä raporttinaan.
Lohjanjärven kirjanpitokalastajien saalistietojen perusteella vuosien 2001-2002 runsaimmat saalislajit olivat kuha, hauki ja sulkava. Vuonna 2003 voimakkaasti kasvanut muikunkalastus nosti muikun myös saaliskirjanpitäjien runsaimmaksi saalislajiksi. Eniten käytetyt pyydykset olivat verkkoja ja suosituin kalastusajankohta oli talvi. Saaliin koostumus vaihteli vesialueen rehevyyden mukaan. Särkikalojen, erityisesti sivusaaliina tulevan sulkavan, osuus kasvoi rehevyyden kasvaessa, samalla haluttujen saalislajien osuus väheni.
Noin 80 % järven kokonaiskuormituksesta tulee eri lähteistä hajakuormituksena. Hajakuormituksen ohella myös pistekuormitus vaikuttaa kiistatta tutkimuksen rehevimpien osa-alueiden, Aurlahden ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin tilaan. Näillä, kuten myös Mustionjoella kalastajat saivat saaliinsa pienemmällä pyyntiponnistuksella kuin suurempien puhtaampien selkäalueiden, Karjalohjanselän, Isoselän tai Piispalanselän kalastajat. Rehevillä alueilla saadun saaliin laatu ei useimmiten kuitenkaan vastaa kalastajien toiveita. Myös verkkojen nopea likaantuminen on näillä alueilla usein ongelma.
Järven tärkeimmän saalislajin, kuhan, saalisosuudet näyttäisivät kasvaneen saaliskirjanpitäjien verkkosaaliissa vuodesta 1990 kaikilla järven osa-alueilla lukuun ottamatta Karjalohjanselkää, jossa myös muiden tärkeiden saalislajien saaliit ovat pienentyneet. Kuhan kasvunopeutta voidaan Lohjanjärven Isoselällä luonnehtia hyväksi.
Aurlahden-Ristiselän ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueilta tutkittujen haukinäytteiden raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet voimassa olevia raja-arvoja. Kuhan ja hauen käyttökelpoisuus arvioitiin analysoitujen näytteiden perusteella hyväksi tai melko hyväksi.
