Julkaisu 139/2003
Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta noin 60 % on peräisin Vanjoesta ja 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko järven ravinnekuormituksesta on tällä hetkellä muutaman prosentin luokkaa. Pistemäinen jätevesikuormitus koostuu pääosin Karkkilan ja Vihdin yhdyskunta puhdistamoiden jätevesistä. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.
Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin Vanjoen alueella, jossa veden laatu heikkenee jätevesipuhdistamon alapuolella, ja uudelleen voimakkaan hajakuormituksen vaikutuksesta myös joen alaosassa. Ajoittain lika-ainevaikutuksia on havaittavissa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä saakka. Jätevesikuormituksen osalta tilanne joessa on paranemassa; Karkkilan puhdistamon ja viemäriverkon saneeraus valmistui vuoden 2002 aikana.
Vihtijoella Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen sinänsä vähäinen kuormitus nostaa paikallisesti joen päähaaraan yhtyvän uoman lika-ainepitoisuuksia. Hajakuormituksen kuormitusosuus on kuitenkin selvästi suurin. Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset sekoittuvat Kirkkojärvessä Vihtijoen tuomaan kuormitukseen.
Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2002 aikana huono talvikerrostuneisuuden aikana Kirkkojärven, Mustionselän ja Kiihkelyksenselän syvänteissä. Kiihkelyksenselän lähes 30 metrisen syvänteen tila oli lopputalvella hieman edellistalvea huonompi, loppukesällä edellisvuoden kaltainen. Ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla alueilla rehevyyttä, ero puhtaampien Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän ja voimakkaasti rehevien Kirkkojärven ja Mustionselän välillä oli kuitenkin selvä.
Levien a-klorofyllipitoisuuden perusteella levätuotanto oli kesäkaudella 2002 Kirkkojärvellä pienempi, Nummelanselällä ja Kiihkelyksenselällä vähän suurempi kuin vuonna 2001. Koko Hiidenveden alueella todettiin kesäkaudella jälleen useita laajoja sinilevien massaesiintymiä.
