Valitse sivu

Julkaisu 121/2003

Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien kalataloudellisen tarkkailun osapuolet olivat Hangon kaupunki, Hangon Puhdistamo Oy, Oy Forcit Ab sekä Oy Visko Ab. Tarkkailuun kuului lä­hinnä kalastavalle väestölle suunnattu kalastustiedustelu sekä ammattikalastajien suorittama saaliskirjanpito.

Pääosa, eli 85-90% tarkkailualueen pistekuormituksesta johdetaan Hankoniemen eteläpuolelle. Eteläisen merialueen fosforikuormitus on viime vuosina pysynyt samalla tasolla. Typen osalta on 1990-luvulla tapahtunut nousua, lähinnä teollisuuden tuotannon kasvun seurauksena. Han­koniemen pohjoispuolella ravinnekuormitus on 1990-luvulla pysynyt melko muuttumattomana ja eri vuosien välillä esiintyy tiettyä vaihtelua.

Kalasto on Hankoniemen lähivesillä melko monipuolista ja kalastustoiminta on vilkasta. Kalastustoiminnasta oli selvästi havaittavissa että Santalan ja Bengtsårin alueella tapahtuu kesäkuukausiin kohdistuvaa virkistyskalastusta, kun se muualla Hangon lähellä on enemmän kotitarvekalastusta, jota harrastetaan aina kun sää sallii.

Ahven ja kampela näyttää olevan hyvin yleisiä saaliskaloja. Suurimpana muutoksena kaiakan­noissa on pidettävä lahnan yleistymistä myös uloimmilla merialueilla.

Ammattimainen silakanpyynti on loppunut lähes kokonaan jatkuvasti pienentyneiden saaliiden seurauksena.

Suurimpina kalastusta haittaavina ongelmina koettiin rehevöitymiseen liittyvät ongelmat. Esi­merkiksi verkkojen limoittuminen on ajoittain suuri ongelma etenkin Hangon ulkoisilla vesillä, missä veden liikkeet ovat voimakkaat. Runsaimmat särkisaaliit oli saatu Bengtsårin alueelta. Bengtsårin alueella myös syvänteiden jokakesäiset happiongelmat ovat haittana syvän veden kaloille.