Julkaisu 136/2003
Pikkalanlahtea kuormittavat pistemäisesti Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Puolustusministeriö (Upinniemen varuskunta), Pirelli Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium Oyj, joilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna. Sopimuksen mukaan tarkkailun suorittajana on vuosina 2001-2003
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2002 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 2,9 kg, typpeä 283 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7) oli keskimäärin 196,6 kg vuorokaudessa. Biologisen hapenkulutuksen kuormitus oli lähes puolitoistakertainen mutta kokonaisfosforikuormitus vastaavasti vain 59 % vuoden 2001 kuormituksesta. Typen kokonaiskuorma nousi hieman. Veden laatu Pikkalanlahdella määräytyy pääosin Pikkalanjoen veden laadusta; Pikkalanjoen osuus kokonaiskuormituksesta säilyi ennallaan (77-90 %). Jätevesikuormitusvaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pikkalanlahden keskiosassa Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan puhdistamoiden edustan merialueilla.
Alusveden pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus oli Pikkalanlahdella hyvä talvikauden lopulla maaliskuussa ja hyvä tai tyydyttävä kesällä elokuun alussa. Alhaisimmillaan happipitoisuus oli vain välttävä Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan jätevesien purkualueiden välisellä havaintopaikalla ja Suomen Sokeri Oy:n lähipurkualueella. Päällysvedessä vallitsi elokuussa hapen ylikyllästystila Pikkalanlahden sisimmillä havaintopaikoilla ja Pikkalanselällä. Hapen ylikyllästystila johtui kasviplanktontuotannon aiheuttamasta hapen ylimäärästä vedessä.
Veden hygieeninen tila oli maaliskuussa hyvä mutta elokuun alussa selvästi heikentynyt Suomen Sokeri Oy:n lähipurkualueella. Kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskipitoisuudet päällysvedessä olivat hieman kohollaan Suomen Sokeri Oy:n puhdistamon purkualueella sekä lievemmin kauempana ja Kirkkonummen kunnan puhdistamon edustalla verrattuna ulompiin alueisiin. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet ja kokonaistyppipitoisuudet tavattiin alusvedessä elokuun alussa Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan edustan merialueilla. Perustuotantoa suoraan lisäävien mineraaliravinteiden pitoisuudet olivat erittäin pienet.
Kasviplanktontutkimuksen mukaan keskimääräinen kasviplanktonin biomassa vaihteli havaintoasemilla 1-9 1260-1550 mg/m3 ja ilmensi kohtalaista rehevyyttä. Pikkalanselällä vertailuasemalla 13 biomassa oli selvästi pienempi, 870 mg/m3 ilmentäen lähinnä lievää rehevyyttä. Suomen Sokeri Oy:n edustalla kasviplanktonbiomassa oli suurin. Levätuotantoa kuvaava keskimääräinen klorofylli-a -pitoisuus Pikkalanlahdella ilmensi meriveden lievää rehevyyttä ja oli pienempi kuin edellisenä kahtena vuotena.
Nordic Aluminium Oyj:n prosessivesipuhdistamon edustalla Båtvikenin lahdessa alumiinia oli vedessä vain vähän. Suurimmat pitoisuudet tavattiin kauempana lahden sisäosassa, mikä johtuu pääosin Pikkalanjoen mukanaan tuomasta alumiinista. Alumiinin lisäksi mitattiin vesinäytteiden sisältämiä tinapitoisuuksia, jotka olivat alhaisia, alle määritysrajan.
