Valitse sivu

Julkaisu 131/2002

Pistekuormituksen osuus koko Hiidenveden ravinnekuormituksesta on alle 10 %. Pis­tekuormituksesta noin 19 % tulee Vihdin kirkonkylän puhdistamolta, joka purkaa ve­tensä Kirkkojärveen. Kirkkojärven-Mustionselän alueen suurin kuormittaja on kuiten­kin Vihtijoen tuoma, hajakuormituksesta koostuva ravinnekuormitus, joka pääosin määrää Kirkkojärven ja Mustionselän veden laadun ja vaikuttaa olosuhteisiin myös muun Hiidenveden alueella.

Kirkkojärvi ja Mustionselkä kuuluvat veden laadun, pohjan laadun, pohjaeläimistön, planktonin ja vesikasvillisuuden perusteella Hiidenveden rehevimpiin alueisiin. Rehe­vyyttä on ilmennyt jo vuosikymmeniä, mutta nykyään erityisesti laajat ja ajallisesti kauan kestävät leväkukinnat haittaavat alueiden virkistyskäyttöä.

Kirkkojärven-Mustionselän vapaa-ajankalastajien pyydyksistä suosituimpia olivat ver­kot, katiskat, vetouistimet ja piikit. Kalastajien kokonaissaalis oli noin 1 300 kg, eli noin 40 kg kalastanutta ruokakuntaa kohden. Runsain saalislaji oli vaihtunut sulkavan sijasta haueksi. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat kuha ja ahven, joten saaliin koos­tumus oli muuttunut vuodesta 1998 arvostetumpien lajien suuntaan. Kalastusta haitta­sivat eniten rehevöitymiseen liittyvät ilmiöt: levien massaesiintymät, veden huono laa­tu ja pyydysten likaantuminen. Myös veden korkeuden vaihtelu haittasi virkistyskalas­tajia.

Kalansaalis ruokakuntaa ja hehtaaria kohden oli selvästi vähentynyt vuodesta 1998. Toisaalta talouskalojen osuus saaliista oli kasvanut ja vähemmän arvostettujen lajien osuus vähentynyt. Tämä johtuu ilmeisesti Hiidenvedellä vuodesta 1995 jatkuneesta hoitokalastuksesta.

Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon osuus Kirkkojärven-Mustionselän alueen kokonaiskuormituksessa on vähäinen. Puhdistamon purkuveden vaikutus hukkuu mit­taustuloksissa Vihtijoen tuomaan hajakuormitukseen. Jäteveden osuutta alueen syvim­pien pohjien talvisten happipitoisuuksien heikkenemisessä ei tunneta.