Valitse sivu

Julkaisu 130/2002

Runsaat 80 % Vanjoen kokonaiskuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, pis­temäinen jätevesikuormitus tulee Karkkilan kaupungin puhdistamolta. Joen veden laa­tu muuttuu selvästi huonommaksi jätevedenpuhdistamon purkuputken alapuolella, jos­sa jätevedet nostavat erityisesti ravinne- ja bakteeripitoisuuksia. Alajuoksulla veden laatu heikkenee edelleen johtuen jokivarren voimakkaasta hajakuormituksesta.

Koekalastusten perusteella koskialueiden yleisin kalalaji on kivisimppu. Saalislajisto oli monimuotoisin joen yläosalla, puhdistamon yläpuolella olevilla Vanhainkodin kos­kella ja Pitkälänkoskella. Taimenia ja harjuksia saatiin eniten Pitkälänkoskesta. Koe­kalastukset ja joella tehdyt havainnot osoittavat sekä taimenen että harjuksen lisäänty­vän Vanjoessa.

Kalastustiedustelun perusteella Vanjoen virkistyskalastajat kalastivat vuonna 2001 keskimäärin 18 päivänä kalastajaa kohti pääasiassa perholla, heittovavalla ja ongella. Saalis kalastajaa kohti oli 10 kg ja koostui useimmiten kirjolohista, harjuksista ja ah­venista. Suosituinta kalastusaikaa olivat kesäkuukaudet, joskin joella käytiin vuoden ympäri.

Vanjoen virkistyskalastajat olivat tyytyväisiä joella tehtyihin kalataloudellisiin kun­nostuksiin ja arvokalaistutuksiin. Tyytymättömyyttä herättivät istutusten painottumi­nen kirjolohiin, kalastuksen valvonnan riittämättömyys, veden huono laatu, rantojen roskaisuus puhdistamon läheisyydessä ja veden määrän vaihtelu joessa.

Tutkimuksen perusteella Karkkilan kaupungin jätevedet alensivat joen virkistyskalas­tuksellista arvoa aiheuttamalla jokiuoman ja rantojen likaantumista ja roskaantumista välittömästi puhdistamon alapuolella. Jätevesi myös rehevöitti joen pohjaa köyhdyttä­en kalojen ravintonaan käyttämiä pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta.

Rohkaiseva uutinen Vanjoen virkistyskalastuksen tulevaisuudelle on puhdistamon ja viemäriverkon saneerauksen valmistuminen ja ohijuoksutusten loppuminen vuodesta 2002 alkaen.