Julkaisu 128/2002
Siuntionjoen vesistön pistekuonnittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2001 suoritettiin uudistetun tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Stora Lonoks -järvi, Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk) ottamalla vesinäytteitä yhteensä 16 virtahavaintopaikalta ja 5 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuoden aikana. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua, bakteeripitoisuutta ja järviltä kasvukautena veden a-klorofyllipitoisuutta.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Yksinään maatalouden hajakuormituksen osuus Siuntionjoen vesistön fosforikuormituksesta on noin 76 % ja typpikuormituksesta hieman alle 50 %. Yhteistarkkailun tulosten mukaan pistekuormitus on alueellisesti merkittävä kuormituslähde Risubackajoella Nummelan puhdistamon alapuolella ja Kivikoskenpurossa Munkkaan jätekeskuksen alapuolella. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoella kokonaisfosforivirtaamasta oli noin 9 % ja kokonaistyppivirtaamasta noin 36 %. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla oli fosforivirtaamasta noin yhden prosentin luokkaa ja typpivirtaamasta noin 8 %. Muiden pistekuormittajien merkitys oli vähäisempi. Pääosa Risubackajoen kuljettamasta jätevesikuormituksesta on peräisin Nummelan puhdistamon purkuvesistä, jonka vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus oli erittäin suuri ja sähkönjohtokyky, alkaliniteetti, happamuus ja kolibakteerien määrä olivat kohonneita. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyy lisäksi erityisesti ammoniumtypen erittäin suurina pitoisuuksina pienehkössä Kivikoskenpurossa, Lempansån yläpuolella.
Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkän jokihaarasta. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkån osavaluma-alueelta ja typpeä Risubackajoen osavaluma-alueelta.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Stora Lonoks -järvi, Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat näissä järvissä suurempia kuin edellisvuonna. Vikträskissä alusveden happitoisuus oli hyvin heikko koko kesäajan ja Björnträskissä perustuotantotasoa kuvaava a-klorofyllipitoisuus jatkoi kasvuaan. Björnträskistä tehdyn ainetasetarkastelun perusteella järveen kohdistui suurin fosforivirtaama pinta-alaltaan suurimmalta Palojoen osavaluma-alueelta ja suurin typpivirtaama Nummelan jätevesipuhdistamon kuormittamasta Risubackajoesta. Järveen tuleva typpikuormitus oli 32 % suurempi kuin typen poistuma Siuntionjoen kautta. Toisaalta Björnträskistä poistui noin 23 % enemmän fosforia kuin sinne virtasi vuoden aikana. Järveen aikaisemmin kerääntynyt ravinnevarasto on siten merkittävä rehevyyttä lisäävä tekijä.
Siuntionjoen vesistön pääuoman latvoilla sijaitsevat Vihdin Enäjärvi, Poikkipuoliainen ja Palojärvi. Näiden järvien vesi oli vuonna 2001 Uudenmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden mukaan hyvin rehevää. Alusveden happitilanne oli heikko Enäjärvessä ja Poikkipuoliaisessa.
Latvavesistöjen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla.
