Julkaisu 127/2002
Rehevän Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituksesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta 60 % on peräisin Vanjoesta ja 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosforikuormituksen osuus koko järven ravinnekuormituksesta on tällä hetkellä parin prosentin luokkaa. Pistemäistä jätevesikuormitusta tuottavat pääasiassa Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän yhdyskuntapuhdistamot. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.
Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin jokialueilla: Vanjoella veden laatu heikkenee jätevesipuhdistamon alapuolella, joskin heikkeneminen jatkuu edellisvuosien tapaan voimakkaana myös jokea alaspäin mentäessä. Ajoittain lika-ainevaikutuksia on havaittavissa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä saakka. Vihtijoella hajakuormituksen kuormitusosuus on selvästi suurin. Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen sinänsä vähäinen kuormitus nostaa paikallisesti joen päähaaraan yhtyvän uoman lika-ainepitoisuuksia. Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistövaikutukset sekoittuvat Vihtijoen tuomaan kuormitukseen.
Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2001 aikana jonkin verran parempi kuin edellisvuonna. Ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla alueilla rehevyyttä, ero puhtaampien Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän ja voimakkaasti rehevien Kirkkojärven ja Mustionselän välillä oli selvä. Levien a-klorofyllipitoisuuden perusteella levätuotanto oli kesäkaudella 2001 Kirkkojärvellä suurempi, Nummelanselällä pienempi ja Kiihkelyksenselällä kutakuinkin samaa luokkaa kuin vuonna 2000. Koko Hiidenveden alueella todettiin kesäkaudella jälleen useita laajoja sinilevien massaesiintymiä, jotka haittasivat järven virkistyskäyttöä.