Valitse sivu

Julkaisu 127/2002

Rehevän Hiidenveden kokonaiskuormituksesta suurin osa on peräisin hajakuormituk­sesta, joka tulee pääasiassa järveen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen kautta. Eniten kuormitusta aiheutuu peltoviljelystä ja luonnonhuuhtoutumasta. Jokien tuomasta kuormituksesta 60 % on peräisin Vanjoesta ja 40 % Vihtijoesta. Pistemäisen fosfori­kuormituksen osuus koko järven ravinnekuormituksesta on tällä hetkellä parin prosen­tin luokkaa. Pistemäistä jätevesikuormitusta tuottavat pääasiassa Karkkilan ja Vihdin kirkonkylän yhdyskuntapuhdistamot. Pienillä kuormittajilla (Hopeaniemi, Hiidenpirtti, Valtion maatalousteknologian tutkimuskeskus) on merkitystä lähinnä paikallisesti.

Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin jokialueilla: Van­joella veden laatu heikkenee jätevesipuhdistamon alapuolella, joskin heikkeneminen jatkuu edellisvuosien tapaan voimakkaana myös jokea alaspäin mentäessä. Ajoittain lika-ainevaikutuksia on havaittavissa Hiidenveden Kiihkelyksenselällä saakka. Vihti­joella hajakuormituksen kuormitusosuus on selvästi suurin. Valtion maatalousteknolo­gian tutkimuslaitoksen sinänsä vähäinen kuormitus nostaa paikallisesti joen päähaa­raan yhtyvän uoman lika-ainepitoisuuksia. Vihdin kirkonkylän puhdistamon vesistö­vaikutukset sekoittuvat Vihtijoen tuomaan kuormitukseen.

Hiidenveden happitilanne oli vuoden 2001 aikana jonkin verran parempi kuin edellis­vuonna. Ravinnepitoisuudet ilmensivät kaikilla alueilla rehevyyttä, ero puhtaampien Nummelanselän ja Kiihkelyksenselän ja voimakkaasti rehevien Kirkkojärven ja Mus­tionselän välillä oli selvä. Levien a-klorofyllipitoisuuden perusteella levätuotanto oli kesäkaudella 2001 Kirkkojärvellä suurempi, Nummelanselällä pienempi ja Kiihkelyk­senselällä kutakuinkin samaa luokkaa kuin vuonna 2000. Koko Hiidenveden alueella todettiin kesäkaudella jälleen useita laajoja sinilevien massaesiintymiä, jotka haittasi­vat järven virkistyskäyttöä.