Julkaisu 126/2002
Pikkalanlahtea kuormittavat pistemäisesti Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Puolustusministeriö (Upinniemen varuskunta), Pirelli Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium Oyj, joilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna, johon vuonna 2001 liittyi uutena osapuolena Siuntion kunta. Samalla tarkkailuohjelma uusittiin nykyvaatimuksia vastaavaksi. Sopimuksen mukaan tarkkailun suorittajana on vuosina 2001-2003 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2001 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 4,4 kg, typpeä 268 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7) oli keskimäärin 145,5 kg vuorokaudessa. Biologisen hapenkulutuksen kuormitus vastasi vuonna 2001 yli 2000 asukkaan kuormitusta, ollen puolitoistakertainen edellisvuoteen verrattuna. Myös kokonaisfosforin asukasvastineluku kasvoi edellisvuoteen verrattuna mutta typen kokonaiskuorma säilyi ennallaan. Pikkalanlahteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta Pikkalanjoen osuus oli noin 91 % fosforikuormituksesta, noin 86 % BOD7-kuormituksesta ja noin 77 % typpikuormituksesta. Veden laatu Pikkalanlahdella määräytyy pääosin Pikkalanjoen veden laadusta, paikallisesti jätevesikuormitusvaikutuksia oli nähtävissä Pikkalanlahden keskiosassa.
Alusveden pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus oli Pikkalanlahdella hyvä talvikauden lopulla maaliskuussa ja hyvä tai tyydyttävä kesällä elokuun puolivälissä. Alhaisimmillaan happipitoisuus oli Suomen Sokeri Oy:n lähipurkualueella ja Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan jätevesien purkualueiden välisellä havaintopaikalla. Veden hygieeninen tila oli maaliskuussa ja elokuun puolivälissä selvästi heikentynyt Suomen Sokeri Oy:n puhdistamon lähipurkualueella sekä hieman lievemmin ulompana Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan välisellä merialueella ja Kirkkonummen kunnan edustan lähipurkualueella.
Typen ja fosforin keskipitoisuudet päällysvedessä olivat hieman kohollaan Suomen Sokeri Oy:n puhdistamon purkualueella sekä lievemmin kauempana Kirkkonummen kunnan puhdistamon edustan merialueella. Keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus Pikkalanlahdella oli vuonna 2001 noin viidenneksen suurempi kuin vuonna 2000 ilmentäen rehevää vettä. Suomen Sokeri Oy:n ja Kirkkonummen kunnan puhdistamon purkualueella keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli suurin. Mineraaliravinteita oli Pikkalanlahden vedessä hyvin vähän kertoen epäorgaanisten ravinteiden tehokkaasta sitoutumisesta ja kierrosta ekosysteemissä. Samalla alhaiset pitoisuudet kertovat toisaalta näiden ravinteiden päästörajoitusten suuresta merkityksestä rehevyyden torjunnassa.
Suurimmat alumiinipitoisuudet tavattiin lahden sisäosan ulapan havaintopaikalla, mikä johtuu pääosin Pikkalanjoen tuomasta alumiinista. Nordic Aluminium Oyj:n prosessivesipuhdistamon edustalla Båtvikenin lahdessa alumiinia oli pohjanläheisessä vedessä hyvin vähän. Alumiinin lisäksi tinapitoisuus oli alhainen, alle määritysrajan.
Merkittäviä, normaalista poikkeavia esim. meriveden voimakkaaseen kumpuamiseen viittaavia muutoksia ei havaittu vuoden 2001 aikana.
