Julkaisu 116/2002
Tämän raportin pohjaeläintutkimukset kuuluvat osana Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun, jonka maastotyöt tehtiin vuosina 1998-2000. Vuodet 1998 ja 1999 olivat ns. suppeita pohjaeläinnäytteiden vuosia, jolloin näytteitä otettiin neljältä intensiivikoskiasemalta. Vuosi 2000 oli ns. laajan pohjaeläinnäytteenoton vuosi, jolloin näytteitä otettiin lisäksi neljältä muulta koskiasemalta sekä Siuntion keski- ja alaosan järvistä Björnträskistä, Tjusträskistä ja Vikträskistä.
Vuosina 1998-2000 kerätty pohjaeläinaineisto käsitti yhteensä 11 544 yksilöä ja 153 pohjaeläintaksonia. Suurin osa taksoneista kuului hyönteisiin (Insecta), pääasiassa surviaissääskiin (Chironomidae, 42 taksonia) ja vesiperhosiin (Trichoptera, 25 taksonia) ja kovakuoriaisiin (Coleoptera, 12 taksonia). Hyönteisten ohella lähinnä runsastaksonisin ryhmä oli harvasukamadot (Oligochaeta, 17 taksonia), nilviäisistä kotilot (Gastropoda, 9 taksonia) ja simpukat (Bivalvia, 5 taksonia). Neljällä intensiivikoskiasemalla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka voitaisiin osoittaa pistekuormituksesta johtuviksi. Vuonna 2000 toteutettiin laajaa pohjaeläinseurantaa ja tulosten mukaan Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormittamassa latvapurossa Risubackajoella veden ja pohjan laatu oli heikointa eikä merkkejä tilan muuttumisesta paremmaksi ollut näkyvissä. Myös Munkkaan jätekeskuksen jätevesien alapuolisessa Kivikoskenpurossa pohjaeläimistö osoittautui selvästi häiriintyneeksi. Kivikoskenpurossa voimakas hajakuormitus köyhdytti pohjaeläimistöä kuitenkin jo selvästi ennen jätekeskuksen jätevesiä. Tulosten analysoinnissa käytettiin mm. hyönteisindeksiä HIA ja HIB.
Siuntionjoen vesistöalueella hajakuormitus onkin edelleen voimakasta ja sen vaikutus ilmenee kaikilla näyteasemilla, lievimmin kuitenkin Siuntionjoen pääuoman vertailuasemalla Palojoen Palokaskessa ja toisaalta alempana Kvarnbynkoskessa. Näillä näyteasemilla pohjaeläimistö on ollut monipuolista sisältäen myös runsaslukuisena karun ja keskimääräisen rehevän elinympäristön ilmentäjälajeja. Vertailuasemalta Palokoskelta löytyi uhanalaiseksi luokiteltavia vesikovakuoriaisia, isokuoksasia (Stenelmis caniculata), jotka ovat herkkiä ihmishäiriöille. Yksilömäärältään pohjaeläimiä näyttäisi olevan useimmilla näyteasemilla riittävästi taimenen ja muiden kalojen ravinnoksi, mutta yksipuolinen ravintoeläintarjonta saattaa joillakin latvapurojen näyteasemilla vaikeuttaa ajoittain kalojen ravinnonsaantia. Veden vähyys ja pohjan huono laatu pistekuormitetuilla latvapuroilla vähentää voimakkaasti taimenten elinmahdollisuuksia. Pääuoman näyteasemista Sjundbynkoskella oli pohjaeläimistö niukkaa, johtuen hajakuormituksen voimistumisesta Kyrkåssa ja Siuntionjoen alaosassa sekä ilmeisesti näytepaikkojen ajoittaisesta kuivumisesta.
Siuntion tutkituissa järvissä Björnträskissä, Tjusträskissä ja Vikträskissä pohjaeläimistö oli vuonna 2000 syvänteissä hyvin yksipuolista koostuen vain harvoista suurta rehevyyttä suosivista lajeista kuten surviaissääsken toukista Chironomus spp. ja Procladius spp. ja torvimadoista Potamothrix hammoniensis sekä Limnodrilus hoffmeisteri. Surviaissääski-indeksit CI ja LCI osoittivat myös pohjan rehevät olot. Järvinäytteiden tulosten perusteella voidaan luonnehtia kaikkien Siuntion kolmen järven syvän pohjan tilaa edelleen ”järkkyneeksi” eikä muutosta esimerkiksi vuodesta 1984 ole tapahtunut. Lähempänä rantaa tutkituilla näyteasemilla ja ilmeisesti suurimmassa osassa järvien pohjaa tila oli parempi.
