Julkaisu 12/2020
Lapoo on luonnostaan matala ja rehevä järvi, jonka ekologinen tila on hitaasti heikentynyt ulkoisen kuormituksen seurauksena. Rannan asukkaille järven virkistysarvo on suuri ja tavoitteena on virkistyskäyttöarvon, rantojen käytön ja luontoarvojen turvaaminen. Lapoo on tarkoitus saada nykyisestä tyydyttävästä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Tämä on mahdollista, mutta vaatii aktiivisia ja kohdennettuja toimenpiteitä. Tämän kuormitusselvityksen tarkoituksena oli pyrkiä löytämään ensisijaisia toimenpiteitä, joiden avulla Lapooseen kohdistuvaa ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää.
Lapoon kuormitusselvitys laadittiin Hiidenveden kunnostus -hankeen toimesta, Vihtijärven-Lapoon suojeluyhdistyksen toimeksiantona. Kuormitusselvityksessä päämääränä oli selvittää järven nykytila sekä arvioida tulevaisuuden kehitystä. Lisäksi selvityksessä arvioitiin valuma-alueelta tulevan kuormituksen suuruutta ja tarkasteltiin mahdollisia kuormituslähteitä.
Tässä selvityksessä käsiteltiin Lapoon lähivaluma-alueen merkitystä järven tilaan. Lapoon koko valuma-alue kattaa myös Vihtijärven ympäristöineen, mistä yksityiskohtaisempaa tietoa on esitetty Vihtijärven kuormitusselvityksessä (Pöytäniemi ym., 2018).
Selvityksen mukaan Lapoon lähivaluma-alueen ulkoinen kuormitus on suurta. Suuren virtaamansa ja pituutensa vuoksi erityisesti Pirtinojan vaikutus Lapoon tilaan on merkittävä. Vuoden 2018 ainevirtaamien perusteella Lapoon lähivaluma-alueella eniten ravinne- ja kiintoainekuormitusta tuli juuri Pirtinojan valuma-alueelta. Myös muissa Lapooseen laskevissa uomissa mitattiin merkittäviä ravinnepitoisuuksia.
Lapoo on lyhytviipymäinen järvi, jossa vesi vaihtuu nopeasti. Kunnostustoimenpiteet näin ollen kannattaa kohdentaa järven valuma-alueelle, missä kuormitus on suurinta. Ulkoista ravinnekuormitusta tulisi pyrkiä hillitsemään estämällä liiallisten ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä vesistöön. Merkittävä osa Lapoon ulkoisesta kuormituksesta on peräisin maataloudesta. Peltotoimenpiteet kannattaa kohdistaa etenkin niille peltoalueille, joissa eroosioriski on suurin. Lapoon lähivaluma-alueesta yli puolet on metsää. Metsätalouden kuormitus tulee ennen kaikkea kunnostusojituksista ja metsähakkuista sekä maan muokkauksesta. Metsätalouden kuormitusta voidaan vähentää jättämällä suojavyöhykkeitä hakkuualueen ja vesistön väliin, jättämällä kaivu- ja perkauskatkoja kunnostusojiin.
