Julkaisu 114/2001
Lohjanjärven kolmen suurimman pistekuormittajan, Lohjan kaupungin, M-real Kirkniemen ja Laparex Oy:n, jätevesilupavelvoitteisiin perustuvaan kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun kuului vuosina 1999-2000 vuosittainen saaliskirjanpito järven kuudella eri osa-alueella (Aurlahti, Isoselkä, Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, Piispalanselkä, Karjalohjanselkä ja Mustionjoen ylä- ja keskiosa) ja järven tärkeimmän saalislajin, kuhan, iän ja taannehtivan kasvun määrittäminen Isoselän kuhasaaliin suomunäytteistä.
Suurin osa, runsas 80 %, Lohjanjärven ravinnekuormituksesta on peräisin järveen laskevien jokien ja järven oman lähialueen hajakuormituksesta. Kokonaiskuormituksesta vajaan 20 % kattava pistemäinen jätevesikuormitus on silti edelleen merkittävä kuormittaja paikallisesti. Virkistyskalastajat ovat todenneet mm. rantojen limoittuvan ja pyydysten likaantuvan muuta järveä nopeammin purkuputkien vaikutusalueella. Myös syvimpien pohjien pohjaeläimet voivat huonoimmin pistekuormituksen lähivaikutusalueilla.
Kirjanpitokalastajien saalistietojen perusteella vuosien 1999-2000 runsaimmat saalislajit olivat sulkava, hauki, kuha ja lahna. Pyydyksinä käytettiin eniten verkkoja. Saaliin koostumus vaihteli vesialueen rehevyyden mukaan. Särkikalojen osuus kasvoi ja arvostettujen lajien osuus väheni rehevyyden kasvaessa.
Järven rehevimpien osa-alueiden, Aurlahdenja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin, samoin kuin Mustionjoen kalastajat saivat saaliinsa pienemmällä pyyntiponnistuksella kuin esimerkiksi Karjalohjanselän tai Isoselän kalastajat. Saadun saaliin laatu ei järven rehevillä alueilla useimmiten kuitenkaan vastannut kalastajien toiveita: arvottomana ja kiusallisena saaliskalana pidetty sulkava oli runsain pyydyksiin tarttunut laji. Pistekuormitus on osaltaan vaikuttanut rehevyyteen. Kuhaa, siikaa ja taimenta saatiin eniten järven puhtaimmilta selkäalueilta. Kuhan kasvunopeutta voidaan Lohjanjärven Isoselällä luonnehtia hyväksi.