Valitse sivu

Julkaisu 113/2001

Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistötarkkailu vuonna 2000 tehtiin
jokialueilla ottamalla vesinäytteitä yhteensä 16 havaintopaikalta 4-8 kertaa vuoden aikana havaintopaikkaa kohden. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua, bakteeripitoisuutta ja järviltä kasvukautena levien a-klorofyllipitoisuutta. Vuonna 2000 toteutettiin myös biologista seurantaa tavanomaista laajemmin, jolloin vertailussa oli jokialueilla 10 pohjaeläinnäyteasemaa ja järvillä 6 näyteasemaa. Tärkeimmät pistekuormittajat tutkimusalueelia ovat Vihdin Nummelan jätevesipuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Pienem­mät kuormittajat ovat merkityksellisiä lähinnä paikallisesti.

Jätevesipuhdistamot täyttivät lupaehdot vuonna 2000. Pistekuormituksesta 94-98 % oli Nummelan jätevedenpuhdistamosta peräisin. Erityisesti fosforikuorma lisääntyi vuodesta 1999, ongelmallista pistekuormituksessa on typpikuorman jatkuva lisääntyminen. Hajakuormituksen osuus on edelleen merkittävä, mikä näkyi erityisesti Kyrkån jokihaarassa. Nummelan puhdistamon yhdyskuntajäte­vesien vaikutus näkyi Risubackajoen alaosassa asti. Munkkaan jätekeskuksen vaikutus näkyi ala­puolisessa Kivikoskenpurossa, mutta alempana kuormitus peittyi voimakkaaseen hajakuormituk­seen. Myös pohjaeläimistön perusteella kuormitus oli voimakkainta vesistön pistekuormitetuilla latvaosilla. Siuntion järvet olivat erittäin reheviä, mikä näkyi korkeina ravinnepitoisuuksina, a-klorofyllipitoisuuksina ja pohjaeläimistönä, joka menestyy ravinteisilla, ajoittain jopa hapettomil­la pohjilla. Kalataloudellisen yhteistarkkailun mukaan vuonna 1999 Björnträskissä kalastetaan pal­jon, mutta sen rehevyys ilmenee myös voimakkaasti särkikalavaltaisena, eivätkä kalastajat ole ty­ytyväisiä saaliin laatuun. Jokialueista paras kasvuympäristö kaloille oli pääuoman kosket.