Julkaisu 112/2001
Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus, laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus), joka tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on noin 12 % kokonaisfosforista ja 16 % kokonaistypestä. Järven pistekuormituksesta 98 % tulee kolmen suurimman kuormittajan, M-real Kirkniemen, Lohjan kaupungin ja LOPAREX Oy:n jätevesistä. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttavat lähinnä paikallisesti.
Lohjanjärvi on kokonaisuutena rehevä. Rehevyyden ilmeneminen ja taso kuitenkin vaihtelee alueittain. Suurten selkäalueiden, Karjalohjanselän ja lsoselän, tila on pääosin hyvä.
Pistekuormituksen ja Väänteenjoen tai Nummenjoen tuoman hajakuormituksen vaikutusalueella olevien vesien tila on paikoin huono ja rehevyys ilmenee mm. alusveden happiongelmina, runsaana levätuotantona ja toistuvilla leväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Lohjan lähivesiltä erityisesti Pappilanselkä ja järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alue.
Maikkalanselällä ja Lohjan lähivesillä tilannetta säätelee pääasiallisesti Väänteenjoen ja Nummenjoen suunnasta tuleva hajakuormitus; mitä suurempi on jokien vuotuinen virtaama, sitä suurempi on hajakuormituksen mukana tulevien ravinteiden määrä. Pistekuormituksen vaikutukset tulivat vuoden 2000 tulosten perusteella vähäisinä esiin lähinnä Liessaaren syvänteellä.
Lohjanjärven eteläosassa Osuniemenlahteen purettavien jätevesien vaikutukset ovat eri vedenlaatuominaisuuksin mitattuna havaittavissa Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin lisäksi myös vastavirtaan, sopivissa virtaus- ja sääolosuhteissa aina Piispalanselän ja Ristisalmen syvänteille saakka.
