Raportti 817/2019
Veikkolan vesistöhankkeessa toteutettiin edellisenä vuonna laaditun kunnostussuunnitelman toimia. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa, järjestettiin yleisötilaisuus ja tiedotettiin mm. hoitokalastuksesta. Yhteistyötä muiden järvikunnostusyhdistysten kanssa aloitettiin kokemustenvaihdolla.
Ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi Kirkkonummen kunta ja LUVY kartoittivat yhteistyössä Veikkolan alueen hevostalleja ja antoivat niille vapaaehtoista neuvontaa. Järvien valuma-alueiden kiinteistötiedot päivitettiin rakennus- ja huoneistorekisteriin kuormituslaskennan tarkentamiseksi. Työtä hulevesikuorman suuruuden laskemiseksi ja VEMALA-mallin modifiointia hulevesien osalta aloitettiin. Tätä jatketaan vielä vuonna 2020. Järvien välisten uomien ravinnepitoisuusmittausten perusteella niin pitoisuus kuin kokonaiskuormitus kasvoivat Kalljärvessä. Järvien sietokyky arvioitiin. Kaikkien järvien nykyinen ulkoinen kuormitus on hieman suurempi kuin järven ns. sallittu kuorma. Kriittinen kuorma ei kuitenkaan ylity yhdelläkään järvellä.
Kalljärven sisäistä kuormitusta pienennettiin hoitonuottauksella. Saalista saatiin yhteensä 3760 kg (59 kg/hehtaari). Saalisotannan perusteella saalis koostui lahnoista, särjistä ja hieman myös pasurista. Särkikaloja oli yhteensä 77 % kokonaisbiomassasta.
Järvien vedenlaatua seurattiin yhdeksän kertaa. Perälänjärvi ja Lamminjärvi olivat ravinteiltaan hyvässä tilassa, mutta Kalljärvi tyydyttävässä tilassa. Kalljärven ravinnepitoisuudet nousivat huomattavasti kesän aikana sisäisen kuormituksen takia. Veden a-klorofyllipitoisuuden mukaan Kalljärvi oli huonossa tilassa ja muut tyydyttävässä. Kalljärven kasviplanktonbiomassa oli kolminkertainen muihin järviin verrattuna ja se koostui suurimmaksi osaksi sinilevistä. Perälänjärven ja Lamminjärven kasviplanktonlajisto oli varsin monimuotoinen ja haitallisia sinileviä tavattiin vain vähän. Eläinplanktonin määrä vaihteli eri havaintokertoina ja eri järvillä paljon. Suurikokoiset vesikirput puuttuivat lähes täysin lajistosta, mikä johtuu järvien suuresta kalakannasta.
Järvillä tutkittiin kalasto koeverkkokalastuksella. Perälänjärvellä kokeiltiin myös Weke-katiskojen käyttöä koekalastuksen lisätietona. Järvien ekologinen tila oli kalaston mukaan Perälänjärvellä korkeintaan tyydyttävä, Lamminjärvellä hyvä ja Kalljärvellä välttävä.
