Julkaisu 19/2022
Aki Mettinen
Uudenmaan ELY-keskus toteuttaa toiminta-alueellaan pohjaeläinten seurantaa osana muuta biologista seurantaa. Tässä julkaisussa esitetään Uudenmaan 20 järven syvännepohjaeläinten seurannan tulokset vuosilta 2019–2021. Raportissa esitetään pohjaeläinten määritystulokset sekä pohjaeläinindeksit ja näitä tuloksia verrataan aikaisempiin tuloksiin. Päätelmät ekologisesta tilasta ovat yhteen luokittelutekijään, pohjaeläimistöön, perustuvia eivätkä kokonaisarvioita järvien ekologisesta tilasta. Raportin on laatinut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).
Syvännepohjaeläinseurannan 20 järveä edustivat kolmea Uudellamaalla yleistä järvityyppiä (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) 9 kpl, pienikokoiset humusjärvet (Ph) 7 kpl ja runsasravinteiset järvet (Rr) 4 kpl). Näytesyvyys (yleensä järvien syvännealue, suurin syvyys) vaihteli järvissä ollen alhaisimmillaan 7,0 metriä ja syvimmillään 26,0 metriä. Järvisyvänteistä määritettiin yhteensä 37 eri pohjaeläintaksonia.
Pohjaeläinten perusteella järvistä parhaassa eli erinomaisessa ekologisessa tilassa oli Raaseporissa sijaitseva Seljänalanen. Hyvässä tilassa oli kuusi järveä: Raaseporin Degersjön, Lohjan Lehmijärvi ja Puujärvi, Hyvinkään Suolijärvi, Nurmijärven Sääksjärvi ja Tuusulan Tuusulanjärvi. Suurin osa eli yli puolet järvistä oli arvion mukaan tyydyttävässä tai välttävässä tilassa, joita oli suurin piirtein yhtä paljon. Huonossa tilassa olevaa järveä ei ollut yhtään. Suurimpana syynä erinomaista tai hyvää heikompaan tilaan ovat moninaiset ihmistoiminnat järvien valuma-alueilla. Tämä oli nähtävissä myös järvissä, joiden valuma-alueet ovat edelleen hyvin metsävaltaisia ja vaikka esimerkiksi kuormittavia viljelysmaita oli vähän. Metsiä onkin monin paikoin avohakattu ja ojitettu, mikä lisää kuormitusta.
Pohjaeläintaksoneista selvästi yleisin ja myös runsaslukuisin oli sulkasääski Chaoborus flavicans, jota tavattiin 18 seurannassa olevasta 20 järvestä (esiintymisfrekvenssi 90 %). Melkein joka toisella järvellä tavattiin myös Chironomus plumosus– tai Chironomus anthracinus -tyypin surviaissääsken toukkia. Vaikka karua ja hyvähappista pohjaa ilmentäviä surviaissääskilajejakin esiintyi, oli hieman yllättävää niiden melko vähäinen esiintyminen ja tiheydet. Protanypus morio ja Heterotrissocladius maeri Nurmijärven Sääksjärvessä, Sergentia coracina Lohjan Lehmijärvessä ja Micropsectra sp. Raaseporin Seljänalasessa ilahduttivat olemassaolollaan.
Luonnostaan karuissa tai lievästi rehevissä järvissä, ja tässä aineistossa erityisesti pienikokoisissa humusjärvissä, olisi hyvä tutkia pohjaeläimistö myös seurannan ohjeiden mukaista syvännepohjaa matalammalta alueelta, jotta järvessä luonnostaan mahdollisesti harvalukuisena esiintyvät pohjaeläinindikaattorit saataisiin todennettua.