Julkaisu 3/2023
Jussi Vesterinen, Erkka Laitinen & Maria Kihlström
Vaskijärvi on matala ja tummavetinen järvi Karkkilan koillisosissa ja Karkkilan toiseksi suurin järvi. Vaskijärven ekologinen tilaluokka on hyvä. Vaskijärven vedenpintaa säännöstellään Vaskijärven luusuassa sijaitsevalla ylijuoksupadolla. Säännöstelyvelvoitetta ja padon hoitoa on kuitenkin vuosia laiminlyöty. Kyläläisten toive on, että Vaskijärvelle saataisiin patoratkaisu, joka pitäisi vedenpinnan korkeuden nykyistä säännöstelypatoa vakaampana ja etenkin kesäaikaisen vedenkorkeuden nykyisen säännöstelyluvan rajoja korkeammalla. Kyläläisten toiveita puoltaa se, että Vaskijärven vedenpinnan korkeus on pysytellyt säännöstelyn ylärajan yläpuolella viime vuodet, eikä merkittäviä vettymishaittoja ole tiedossa.
Hiidenveden kunnostus 2020−2022 -hankkeessa tehtiin yhteenveto Vaskijärven nykytilasta olemassa olevan tiedon pohjalta ja tarkasteltiin säännöstelyn nykytarvetta ja sopivaa veden pinnan tasoa järven veden laadun, vesieliöstön tilan sekä järven ja sen ranta-alueiden käytön kannalta. Raporttiin on myös laskettu päivitetyt Vaskijärven kuormitusarviot, tarkasteltu valuma-alueen ominaisuuksia sekä keskeisiä kuormituslähteitä ja lyhyesti esitetty mahdollisia toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi.
Vaskijärven vedenlaatu on pääosin hyvällä tasolla. Järvi ei ole kärsinyt merkittävistä sinileväkukinnoista, eikä tarkastelussa ilmennyt merkkejä merkittävästä sisäisestä kuormituksesta. Vaikka vain 13 % Vaskijärven valuma-alueesta on peltomaata, sen osuus fosforikuormituksesta on yli 50 %. Vaskijärven tilan kannalta ensisijaisen tärkeää on toteuttaa toimenpiteitä, joilla ravinteet ja kiintoaine saadaan pysymään pelloilla. Vaskijärven valuma-alueella olevien turvemetsien, turvetuotantoalueen ja soiden ojitukset vaikuttavat paitsi ravinnekuormaan, myös humuksen / orgaanisen aineksen kuormaan. Sen vuoksi myös toimenpiteet metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi ovat suositeltavia.
Vaskijärven virkistyskäyttöä haittaavat järven mataluus ja umpeenkasvu. Vedenpinnan nostolle on selvä sosiaalinen tarve. Ekologisesta näkökulmasta Vaskijärven vedenpinnan vaihtelussa olisi tarpeellista säilyttää luonnollinen vuodenaikaisvaihtelu, joista ehkä oleellisimpana voidaan pitää keväisten tulvaniittyjen muodostumista. Keskivedenkorkeuden nostolla ja erityisesti kesäaikaisen vedenpinnan korotuksella olisi vesienhoidollisesti positiivisia seurauksia mm. vesikasvillisuuden vähenemisenä, järven happipitoisuuden paranemisena ja tuulen aiheuttaman pohjan pöllyämisen vähenemisenä.
