Valitse sivu

Julkaisu 79/1998

Muutokset järveen kohdistuvassa kuormituksessa näkyvät elollisen luonnon kaikilla ta­soilla. Aivan hiljattain julkaistiin opinnäytetyönä mm. hyvin ansiokas tutkimus Lohjan­järven vesikasvistosta, jossa vertailuaineistona käytettiin kasvillisuushavaintoja viime vu­osisadan loppupuolelta (Aunu 1998). Biologiset tutkimukset laajentavat ja syventävät käsitystämme ympäristön tilasta ja parhaimmillaan niiden avulla voidaankin saada käsitys järven tilan kehittymisestä useampien vuosikymmenien aikana.

Pohjaeläinten käyttö vesistötutkimuksissa tilamuutosten ilmentäjinä perustuu niiden pit­kään ikään ja paikallaan pysyvyyteen, jolloin ne pohjan asukkaina ovat alttiina ym­päristöolojen muutoksille. Ympäristöolojen muuttuminen näkyy selvimmin muutoksina pohjaeläimistön laji- ja lukumääräsuhteissa. Pohjaeläimistössä on lukuisia lajeja ja la­jiryhmiä, jotka reagoivat eri tavoin mm. pohjan ravinteisuuden muutoksiin, happioloihin ja mm. vesistön happamoitumiseen ja äkillisiin myrkytystapauksiin.

Lohjanjärven makroskooppista pohjaeläimistöä on tutkittu vesiviranomaisten velvoit­tamana yhteistarkkailututkimuksena 1970-luvun alusta lähtien (Anttila ja Niinimäki 1974, Niinimäki 1983, Lönnqvist ja Helminen 1984, Kalliola 1986, Mettinen 1990, 1993, 1996, 1997). Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelman (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 1994) mukaan pohjaeläimiä tutkitaan kolmelta ns. intensiivinäyteasemalta joka vuosi ja seit­semältä näyteasemalta joka neljäs vuosi. Vuosi 1997 oli laajennetun näytteenoton vuosi. Yhteistarkkailussa ovat mukana alueen pistekuormittajat, joista suurimmat ovat, Lohjan kaupunki (Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo C ja Peltoniemen jätevedenpuhdistamo F) ja paperitehtaat Lohjan Paperi Oy (B) sekä Metsä-Serla Oy Kirkniemi (E), ks. kuva 1.