Valitse sivu

Julkaisu 55/1996

Pohjaeläinten käyttö vesistötutkimuksissa tilamuutosten ilmentäjinä perustuu niiden suhteelli­sen pitkään ikään ja paikallaan pysyvyyteen, jolloin ne vesistön asukkaina joutuvat sietämään pitkään myös ympäristöolojen muutoksia. Tämä näkyy pohjaeläimistön laji- ja lukumääräsuh­teissa, joiden perusteella pystytään lajien ympäristövaatimukset tuntien kertomaan vesistön tila ja siinä tapahtuneet mahdolliset muutokset. Pohjaeläimet ilmentävät erityisesti pohjan tilaa, minkä tunteminen monissa tapauksissa esimerkiksi järven kunnostushankkeissa ja kalakannan hoidossa on ensiarvoisen tärkeää. Vesistöjen pohjiin onkin kertynyt vuosikymmenten ajan monenlaisia jätteitä ja tänäkin päivänä, jolloin jätevesiä puhdistetaan jo varsin tehokaasti, saamme osaltaan kärsiä myös näiden aikaisempien vuosien laiminlyönneistä. Yhä useammin muistetaan, että ihmisten hyvinvointi edellyttää luonnonkin hyvinvointia; se on tarkkailututki­mustenkin ensisijainen tavoite ja tässä pohjaeläintutkimuksessa keskitytään pohjan eliöstön hyvinvoinnin tarkasteluun osana suurta vesiekosysteemiä, Lohjanjärveä ja sen osa-alueita.

Lohjanjärven makroskooppista pohjaeläimistöä on tutkittu vesiviranomaisten velvoittamana yhteistarkkailututkimuksena 1970-luvun alusta lähtien (Anttila ja Niinimäki 1974, Niinimäki 1983, Lönnqvist ja Helminen 1984, Kalliola 1986, Mettinen 1990 ja 1992. Lohjanjärven yhteistarkkailun ohjelma uusittiin viimeksi vuonna 1994 ja se astui voimaan vuoden 1995 alusta. Yhteistarkkailussa ovat mukana alueen pistekuormittajat, joista suurimmat ovat, Lohjan kunta (Peltoniemen jätevedenpuhdistamo F), Lohjan kunta ja Lohjan kaupunki (Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo, C) Lohjan Paperi Oy (B) sekä Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy Kirkniemi (E), ks kuva 1. Tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 1995 pohjaeläimet tutkittiin ensimmäisen kerran ns. intensiivilinjoilta, jotka vastedeskin tutkitaan joka vuosi. Joka neljäs vuosi (seuraavan kerran vuonna 1997) on laajennettu näytteenottovuosi, jolloin mukana ovat kaikki edellisissäkin tutkimuksissa olevat näyteasemalinjat (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 1994).