Julkaisu 3/2021
Siuntionjoen alimmalle osalle Pikkalanjokeen rakennettiin 1960-luvun alussa säännöstelypato, jonka tarkoituksena oli estää meriveden pääsy jokeen ja siten turvata maatalouden ja teollisuuden makean veden saanti. Padon vaikutusta kalakantoihin on pohdittu jo sen rakentamisesta lähtien. Nykyisellä säännöstelykäytännöllä, meriveden ollessa alhaalla ja joen virtaaman ollessa vähäinen, padon yläpuolinen vedenkorkeus voi laskea huomattavan alas. Meriveden noustessa, joki ja järvi jäävät alemmaksi ja pato on silloin kiinni. Vähäsateisena kesänä tilanne voi jatkua sellaisena useita viikkoja. Syksyllä 2020 kalan kulkua Pikkalan padon läpi selvitettiin DIDSON-kaikuluotaimella ja rysäpyynnillä.
Luotaimella havaittiin ja mitattiin noin 400 yli 40 cm pituista ylävirtaan noussutta kalaa. Kun pato oli auki, kalat pääsivät kulkemaan vaivatta padon läpi ylävirtaan. Kun pato oli kiinni, kalan kulku oli estynyt. Keskeistä oli kuitenkin tarkastella kalojen kulkua padosta sen auettua pidemmän kiinnioloajan jälkeen, sillä padon käyttöä on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi niin, että se olisi joka päivä auki tietyn ajan, silloinkin kun merivesi on korkealla ja joessa pieni virtaama.
Kaikuluotaimen avulla selvisi, että kalat etsiytyvät nopeasti padolle sen auettua. Padon aukeamisesta ensimmäisten nousukalojen havaitsemiseen kului aikaa alle neljä minuuttia, hitaimmillaankin vain 7 minuuttia. Tarkasteltavien havaintojen määrä oli kuitenkin vain 10, sillä syksyllä 2020 Siuntionjoen virtaamatilanne pysyi hyvänä koko kauden, eikä pato vaikuttanut olevan kiinni edes puolta vuorokautta yhtämittaisesti.
Kalojen lajijakaumaa selvitettiin rysäpyynnin avulla. Rysällä saatiin saaliiksi 10 eri kalalajia särjen ja ahvenen ollessa runsaslukuisimmat saaliskalat. Nuoria kuhia oli myös rysäsaaliissa lähes jokaisella koentakerralla, usein jopa kymmenkunta.
Tulosten mukaan kala pääsee nousemaan Pikkalanjokeen padon ollessa auki ja kalaliikenne alkaa hyvin nopeasti padon auettua. Tulos vaikuttaisi antavan hyvät mahdollisuudet juoksutuskäytännön kehittämiseksi siten, että pato olisi avoinna, toisinaan vain hetken, mutta joka päivä, riippumatta vedenkorkeudesta. Kalankulun seurantaa tulisi kuitenkin jatkaa selvittämällä kalojen liikkeitä padolla heti keväästä alkaen ja eri virtaamaolosuhteissa.
