Julkaisu 31/1993
Kirkkojärven kalataloudellinen tarkkailututkimus tehtiin paaosin vuonna 1992, kalataloustiedustelu tehtiin alkuvuodesta 1993. Tarkkailualueena oli Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon purkualue: Hiidenveden Kirkkojärvi, Tarttilansalmi ja Mustionselkä. Menetelminä käytettiin koekalastuksia, kalastustiedustelua ja kalojen aistinvaraista havainnointia. Alueen kalataloudellinen tarkkailututkimus aloitettiin vuonna 1977 ja se on toistettu 3-5 vuoden välein.
Kirkkojärvi ja Mustionselkä kuuluvat Hiidenveden veden laadun, kasviplanktonin, pohjaeläimistön ja kalaston perusteella Hiidenveden rehevimpiin alueisiin, joiden virkistyskäyttöä heikentävät usein toistuvat leväkukinnat, veden epämiellyttävä ulkonäkö (sameus, ”savisuus”) ja kalanpyydysten nopea likaantuminen ja limoittuminen. Eniten alueen veden laatuun vaikuttaa Vihtijoen kautta tuleva ravinnekuormitus. Pistekuormittaja on Vihdin kirkonkylän jätevedenpuhdistamo ja hyvin vähäisessä määrin myös Hopeaniemen kuntoparantola.
Kirkkojärven tilan paranemisen lähtökohtana on ulkoisen kuormituksen vähentäminen, joka edellyttää ennen kaikkea hajakuormituksen huomattavaa vähentämistä Vihtijoen valuma-alueella.
Koekalastusten ja kalastustiedustelun perusteella alueen kalasto on voimakkaasti särkikalavaltainen. Tilanne on kuitenkin ollut samansuuntainen jo vuosia. Vuosien 1977-92 koekalastuksissa särkikalojen prosenttiosuus kokonaissaaliista on vaihdellut välillä 56-78 %.
Sekä koekalastuksen että kalastustiedustelun mukaan ahven näyttää runsastuneen Kirkkojärven ja Mustionselän alueella. Koekalastussaaliista 24 % ja kalastustiedustelusaaliista 17 % koostui ahvenista. Koekalastetuista ahvenista noin 90 % oli jäänyt solmuväliltään pienimpiin verkkoihin (12 ja 15 mm), joten lajin parin vuoden takainen lisääntyminen on ilmeisesti onnistunut alueella hyvin.
Koekalastus- ja myöskin kalastustiedustelusaalis oli vuonna 1992 jonkin verran parempi kuin edellisen kerran tutkittaessa v. 1987. Vuosien 1977-1992 huipputulos ajoittuu kuitenkin sekä koekalastuksen että tiedustelun perusteella saaduissa saalistuloksissa vuoteen 1983.
Suosituimmat kalastusvälineet Kirkkojärven-Mustionselän alueella ovat verkot, katiskat, onget ja talvella pilkkionget.
Kalastustiedustelun yhteydessä ilmoitettiin runsaasti erilaisia kalastusta haittaavia tekijöitä. Suurimpana haittana koettiin ns. vähäarvoisten kalalajien runsaus, pyydysten nopea likaantuminen ja vesikasvillisuuden lisääntyminen.
Alueen kalaston hoito on toteutettu pääasiassa istutuksin, lisäksi on Vihdin kalastusseuran toimesta kalastettu pois vähäarvoisia kaloja.
Kalaston aistinvaraiseen laadunarviointiin käytettiin kuhia. Näytekalojen maussa todettiin jonkin verran virhettä, mutta kokonaisuutena testin tulos oli tyydyttävä.
