Valitse sivu

Julkaisu 261/2015

Vuosien 2011–2014 aikana Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat ympäristölupiin perustuen pistekuormitusta tuottavat Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos, Hopeaniemi (Forela Oy) ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos Vakola (AVS-yhtiöt Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelu oli mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Componenta Finland Oy Högfors ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Osaltaan näytteenottoja Vihtijoessa ja Vanjoessa toteutti myös Uudenmaan ELY-keskus. Vedenlaatuhavaintopaikkoja oli 19 ja näytteitä otettiin 1–12 kertaa/havaintopaikka/v . Vesinäytteiden lisäksi yhteistarkkailussa tutkittiin pohjaeläimistöä ja kasviplanktonia. Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimesta tutkittiin vesikasvillisuutta ja myös pohjaeläimistöä. Yhteistarkkailualueen vedet ovat enimmäkseen runsasravinteisia. Jokivesistä Vihtijoki on heikkolaatuisin, mutta virtaamaltaan suurempi Vanjoki tuo kuitenkin enemmän ravinnekuormitusta Hiidenveteen. Jokien pohjaeläimistö on monimuotoista ja näytteissä tavattiin harvinaisuuksia. Vanjoella Karkkilan puhdistamon jokeen purkamat jätevedet heikentävät pohjan tilaa jonkin verran, mutta määräävin tekijä jokea alaspäin mentäessä on kuitenkin hajakuormitus. Kalastoselvitysten perusteella Vanjoki on edelleen arvostettu virkistyskalastuskohde Uudellamaalla, vaikka pyyntiponnistus ja saalismäärät ovat olleet hienoisessa laskussa 2000-luvulla.Hiidenvesi on sekä veden laadun että biologisten muuttujien perusteella edelleen selvästi rehevä. Suurimman ravinnekuormituksen tuottaa peltoalueiden hajakuormitus, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäistä. Jaksolla 2011–2014 alkoi kuitenkin näkyä ilahduttavia merkkejä järven tilan elpymisestä: syvänteiden pohjien happitilanne parani, vesikasvillisuustutkimuksissa todettiin viitteitä järven rehevöitymiskehityksen taittumisesta ja Kiihkelyksenselän kalastorakenteessa tapahtui myönteisiä muutoksia kun särki väheni ja ahven, kuha ja pasuri lisääntyivät. Jakson 2011–2014 aikana myös Hiidenveden kunnostus -hanke jatkoi työtään järven tilan parantamiseksi. Onkin todennäköistä, että merkit elpymisestä liittyvät osaltaan myös tähän. Valuma-alueella toteutettu mittava kosteikkojen rakentaminen ja monipuolinen neuvontatyö alkavat vähitellen vaikuttaa järvessä.