Julkaisu 248/2014
Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet. Vuonna 2013 yhteistarkkailuun osallistuivat Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja tekninen toimi / kunnallistekniikka (Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus ja Suitiantien välivarastointialue), Cembrit Production Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Nordic Waterproofing Oy kattohuopatehdas, Peab Industri Oy / MBR Lohjan betoniasema, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky, Rudus Betonituote Oy, Skanska Infra Oy (Muijalan ja Ratametsän kaatopaikkakohteet). Pohjaveden tarkkailu perustui eri osapuolten lupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin. Vuonna 2013 mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 74 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue (0142851 A ja 0142851 B) on jaettu kahdeksaan tarkkailualueeseen.
Lohjanharjun alueella todettiin monin paikoin kohonneita kloridipitoisuuksia. Korkeimmat pohjaveden Cl-pitoisuudet todettiin valtatien 25 ja kantatien 1125 läheisyydessä sekä moottoritien vaikutusalueella. Korkein mitattu Cl-pitoisuus oli 270 mg/l Muijalassa kantatien 1125 varrella ja talousvedelle annettu enimmäispitoisuus 250 mg/l ylittyi. Kohonneita kloridipitoisuuksia todettiin myös Myllylammen, Moisionpellon / Pappilankorven, Lempolan, Lehmijärven ja Uusniityn vedenottamoilla.
Pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat melko korkeita Muijalan teollisuusalueella, mutta pitoisuudet olivat laskusuunnassa verrattuna aiepien vuosien korkeisiin pitoisuuksiin. Sulfaattipitoisuus ylitti talousveden laatusuosituksen 250 mg/l kerran vuoden 2013 aikana ja pohjaveden ympäristönlaatunormi 150 mg/l ylittyi melko useasti. Ojamonkankaan kunnostetun kaatopaikan vaikutusalueella todettiin kohonneen sulfaattipitoisuuden lisäksi talousveden laatusuosituspitoisuuden (400 µg/l) ylittäviä määriä ammoniumtyppeä.
Pääosin lievästi kohonneita pohjaveden metallipitoisuuksia todettiin yksittäisissä pisteissä tuotantolaitosten alueilla Keski-Lohjalla (Fe, Cu), Perttilässä (Cr), Lehmijärvellä (Al, Fe, Cu, Zn) ja Muijalassa (Cr, Mo, K, Ca, Na) sekä Lempolan vanhan kaatopaikan vaikutusalueella (Hg). Rautaa ja mangaania esiintyi tyypillisesti savipeitteisillä alueilla, kuten myös Kaivolan, Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoilla.
Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin pieniä pitoisuuksia vanhoilla teollisuusalueilla ja suljetun kaatopaikan seurannassa. Bensiinin lisäaineen MTBE:n pitoisuudet olivat paikoin koholla, suurin mitattu pitoisuus 73 µg/l todettiin Ojamonkankaalla ja se ylitti pohjaveden ympäristönlaatunormin 7,5 µg/l. PAH-yhdisteitä todettiin yhdessä pisteessä Takaharjun / Lehmijärven yritystoiminta-alueella.
Uusniityn, Moisionpellon ja Pappilankorven ottamoiden vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat, tosin atratsiinin pitoisuus oli talousveden laatuvaatimustasolla (0,10 µg/l) Uusniityn vedenottamolla.
Vuonna 2013 Lohjanharjun yhdeksän vedenottamon (Myllylampi, Porla, Kaivola, Moisionpelto, Pappilankorpi, Lempola, Takaharju, Lehmijärvi ja Uusniitty) vedenlaatu oli hyvä, vaikkakin useimmilla ottamoilla todettiin kohonneita kloridipitoisuuksia.
