Julkaisu 244/2013
Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2010 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun sekä klorofylli-a mittauksia.
Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi.
Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Tämä oli tilanne myös vuonna 2012. Veden happitilanne oli Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta varsin hyvä. Jätevesikuormitusta hyvin indikoivien fekaalisten indikaattoribakteerien määrät olivat hyvin pienet. Suurimmat ongelmat liittyvät Bengtsårin alueelle, missä jokavuotiset happiongelmat ovat suuri ongelma. Vaikka alueen pistekuormitus on nykyään pieni, happiongelmat ovat suuret ja tällä alueella vesistön sisäinen kuormitus on merkittävä.
Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on huono asia vaikka typpikuormitus on aivan viime vuosina vähentynyt hieman. Veden rehevyyttä kuvaava veden klorofylli-a pitoisuus oli kesällä 2012 alhaisin Hangon eteläpuolella ja nousi hieman kohti tarkkailualueen sisäosia. Vuosien välillä esiintyy kuitenkin tiettyä vaihtelua joten jostain trendistä ei tässä vaiheessa vielä voida puhua. Rehevöitymisen selvänä merkkinä ovat edelleen saaristoalueiden yhä runsastuneet rihmaleväkasvustot. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi sekä myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila.
