Julkaisu 22/1993
Vuoden 1991-1992 kalataloudellinen tarkkailu suoritettiin tarkkailualueella joka käsitti Hangon kaupunkia ympäröivät vedet, Oy Forcit Ab:n edustan sekä Bengtsårin alueen. Tarkkailulla täytettiin Hangon kaupungin, Hangon Puhdistamo Oy:n, Oy Forcit Ab:n sekä Oy Visko Ab:n tarkkailuvelvoitteet.
Hangon kaupungin vesialueelia kalastusolot ovat varsin hyvät. Yhdellä kalastusluvalla saa harrastaa kalastusta kaupunkia ympäröivillä laajoilla vesialueilla. Näiden vesialueiden eteläpuolella on lisäksi mahdollista kalastaa valtion vesillä aina Suomen alueveden rajalle asti. Kalasto on kaupungin alueella monipuolista ja saaliit ovat yleensä varsin hyvät. Vähempiarvoisten kalojen osuus on pieni ja viime vuosien laajojen istutusten seurauksena lohikalojen osuus saaliissa on usein suuri. Tämä koskee lähinnä taimenta mutta myös siikasaaliit ovat viime vuosina lisääntyneet. Kampelakanta on alueella vahva, ja viime vuosina ahvenkanta on voimistunut selvästi. Vielä 1980-luvun voimakas turskakanta on romahtanut täydellisesti, eikä turskaa enää juuri saa Hangon lähivesiltä. Tämä näkyy sekä vapaa-ajankalastajien että ammattikalastajien saaliissa. Turskan pyynti on loppunut ja silakka on taas ammattikalastajien tärkein laji. Kampelan lisäksi siikaa on viime aikoina ruvettu jossain määrin kalastamaan ammattimaisesti.
Koska verkkokalastus on ehdottomasti tärkein kalastusmuoto, vesien rehevöitymisen seurauksena verkkojen limoittuminen on alueen tärkein kalastusta häiritsevä tekijä. Koska vesien liikkeet ovat voimakkaat Hangon lähivesillä tämä ongelma lienee suurempi täällä kuin sisempänä saaristossa. Tähän viittasivat myös tutkimuksen yhteydessä tehdyt verkkojen limoittumistestit. Erityisen haitallisia nämä levämassat ovat ajoittain Hangon eteläpuolella ja Täktomin edustalla, missä rannat ovat matalat ja kasvualusta siten laaja. Tätä aluetta kuormittavat lisäksi Hangon kaupungin, Hangon Puhdistamo Oy:n ja Hangö Lax Ab:n suuret ravinnepäästöt. Makuhaittoja ei tällä alueella näytä esiintyvän mutta kaloissa esiintyy sen sijaan varsin paljon haavoja ja kasvaimia. Näiden tautien yhteyttä rehevöitymiseen ei ole varmuudella pystytty osoittamaan.
Forcitin edustalla harrastetaan myös ahkerasti kalastusta, lähinnä tehtaan omien työntekijöiden voimin. Olosuhteet vastaavat melko hyvin muun Hangon pohjoisen merialueen tilannetta. Kalastustavat ja lajisto on melko sama. Varsinaisia jätevesipäästöihin liittyviä ongelmia ei alueella todettu. Pyydysten likaantuminen runsaan leväkasvuston seurauksena sen sijaan koettiin täälläkin ajoittain suureksi haitaksi.
Bengtsårin alue poikkeaa monessa suhteessa muusta tutkimusalueesta. Alue on varsin suojainen saaristoalue missä haukikanta on huomattavasti voimakkaampi kuin muualla tutkimusalueella. Tältä alueelta puuttuu kampela lähes täysin alhaisemman suolaisuuden seurauksena ja taimensaaliitkin ovat melko vaatimattomia verrattuna muuhun alueeseen. Koska alueella on paljon kesämökkejä kalastustoiminta on vilkkainta keskikesällä. Suoria jätevesien vaikutuksia kuten esim. makuhaittoja ei tällä kerralla todettu. Verkkojen limoittumisesta valitettiin, mutta ongelma lienee selvästi pienempi kuin Hangon uloimmilla vesillä. Tämän alueen selvästi suurin ongelma on alusveden heikko happitilanne kesäisin. Ongelma johtuu pääasiassa Viskon takavuosien päästöistä jotka olivat tämänhetkisiä paljon suurempia. Tämä rajoittaa kalojen siirtymistä syvemmälle kesäisin. Huono happitilanne on myös vähentänyt syvänteiden pohjaeläimistöä mikä heikentää kalojen ravinnonsaantia.
