Julkaisu 215/2011
Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2010 tarkkailussa olivat mukana Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä tarkkailu, Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy / Kattoteollisuus (1.2.2011 alkaen Nordic Waterproofing Oy), Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, (vuoden 2011 alusta Peab Industri Oy), Rudus Betonituote Oy, Soraset Yhtiöt Oy (Niska & Nyyssönen Oy 31.12.2010 saakka) ja Skanska Infra Oy. Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue (0142851 A ja 0142851 B) on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2010 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 72 pohjavesiputkesta tai kaivosta.
Myllylampi / Porla – Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon veden kloridipitoisuus oli hieman kohonnut (25 mg/l). Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan seurannassa olevassa orsiveden havaintopisteessä todettiin pienet pitoisuudet VOC –yhdisteisiin kuuluvia terpeenejä ja isopropyylitolueenia. Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvässä seurannassa pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät 25 mg/l useassa pisteessä. Vanhan kaatopaikan alueen pohjavedessä todettiin pienet pitoisuudet fenolisista yhdisteistä bisfenoliA:ta ja useita VOC –yhdisteitä. Bensiinin lisäainetta MTBE:tä oli pohjavedessä melko suuret pitoisuudet (46 – 180 µg/l) ja ympäristölaatunormi 7,5 µg/l ylittyi. Myös 1,2 –dikloorietaanin ja torjunta-aineen hajoamistuotteen 2,6 –dibentsoamidin (BAM) pitoisuudet olivat koholla. Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä pohjaveden AOX –pitoisuus oli 51 µg/l, mikä viittaa orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden esiintymiseen. Tynninharjulla sijaitsevan pohjavesipisteen näytteestä analysoitiin pieni määrä tetrakloorieteeniä (<0,5 µg/l) sekä kohonnut kloridipitoisuus 62 mg/l.
Kaivola – Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, eikä alueen seurannassa mukana olevissa pohjaveden havaintopisteissä todettu öljyhiilivetyjä tai VOC -yhdisteitä. Moisionpellon osa-alueella vedenottamon vedessä todettiin laatusuosituksen 200 µg/l ylittävä pitoisuus rautaa ja kohonnut pitoisuus kloridia (50 mg/l). Pappilankorven vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, sekä kohonnut kloridipitoisuus (32 mg/l). Molempien vedenottamoiden vesistä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan kuuluvia torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita. Suitiantien välivarastointialueella pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola – Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi oli hyvälaatuista.
Takaharju – Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Rudus Betonituote Oy:n seurannassa yhdessä havaintopisteessä todettiin kohonneita lyijypitoisuuksia alkuvuodesta 2010, mutta ei enää touko- eikä joulukuussa 2010. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteistä otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot ja alueen pohjavesi oli hapanta. Liukoisen kuparin pitoisuus ylitti paikoin ympäristölaatunormin 20 µg/l. Yhdestä Skanska Infra Oy:n seurannassa olevasta havaintopisteestä määritettiin loppuvuodesta 2010 pienet pitoisuudet PCB –yhdisteitä. Myös kloridipitoisuus moottoritien läheisyydessä oli kohonnut.
Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus oli korkea (190 mg/l).
Uusniitty – Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia (0,09 µg/l) ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vedenottamon vedessä oli kloridia 54 mg/l. Lähellä kantatietä 1125 sijaitsevissa pohjavesipisteissä olivat suurimmat kloridipitoisuudet. Uusniityn alueen pohjaveden sulfaattipitoisuudet nousivat vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi (16 – 960 mg/l) ja valtaosa pitoisuuksista ylitti talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Cembrit Oy:n tehdasalueella todettiin pienet pitoisuudet muutamia VOC -yhdisteitä. Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniaseman pohjavedessä eikä Lemminkäisen asfalttiaseman alueella todettu VOC –yhdisteitä, mutta keväällä 2010 analysoitiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä yhdestä pisteestä. Soraset Yhtiöt Oy:n maankaatopaikan alueen pohjaveden AOX -pitoisuus oli 45 µg/l, mikä saattaa viitata orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä.
