Julkaisu 213/2011
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkessa 2009-2010 jatkettiin kuntien vuonna 2004 aloitettua yhteistyötä haja-asutuksen jäteveden käsittelyn edistämiseksi. Hanketta rahoittivat yhdistyksen jäsenkunnista Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti (ja Raasepori vuonna 2009) sekä Uudenmaan liitto. Hankkeessa pureuduttiin jätevesien käsittelyn haasteisiin maankäytön suunnittelun ja vesiensuojelun kannalta erityisen herkillä alueilla kartoittamalla jätevesien käsittelyn tilannetta erityisalueiden kiinteistöillä.
Hankkeessa ryhdyttiin kokoamaan jätevesiasetuksen toteuttamiseksi tarvittavat dokumentit, ohjeet ja toimintamallit yhdeksi kokonaisuudeksi siten, että se on alueellisesti käytettävissä asetuksen (542/2003) soveltamisen toimintamallina. Olemassa olevia ohjeita täydennettiin hankkeessa tuotetuilla materiaaleilla, kuten erityisalueiden minimisuosituksella (3 kpl), tyyppitapausten menettelytapaohjeilla (11 kpl), jätevesien käsittelyn lähtötilanteen kuvauksella sekä kartoitus- ja neuvontatyön toimintamallilla.
Hankkeessa kehitettiin toimintamalli, joka mahdollistaa yhtäaikaisesti asukkaiden puolueettoman ja tapauskohtaisesti räätälöidyn neuvonnan ja asiantuntevan tiedonkeruun haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä koskien. Yhteensä jalkautetulla neuvonnalla tavoitettiin 554 kiinteistöä ja kartoitettiin 588 jätevesikohdetta. Jalkautetun kartoitus- ja neuvontatyön toimintamalli herätti myös valtakunnallista kiinnostusta.
Hanke teki merkittävää tiedotustyötä haja-asutuksen jätevesien osalta toiminta-alueellaan. Tiedotusta kohdistettiin useaan kohderyhmään, sekä suoraan asukkaisiin että alan yrittäjiin. Alueen viranhaltijoiden kesken tietoa vaihdettiin ja jaettiin työryhmän kokouksissa ja sähköpostilistojen välityksellä. Tiedotusta tapahtui myös runsain mitoin tiedotusvälineiden kautta (14 tiedotetta sekä muut lehti- ja radiojutut).
Hankkeen toimilla saavutettiin suuri määrä erityisalueiden asukkaista ja kartoitettiin jätevesien käsittelyn erikoistilanteita maastossa. Kuitenkin vain murto-osa alueen lähes 40 000 kiinteistöstä on nyt tavoitettu ja haasteena jatkossa onkin kehittää toimintaa siten, että suuri osa alueen kiinteästä ja vapaa-ajan asutuksesta saataisiin tarvittavan tasoisen neuvonnan piiriin. Lisäksi lainsäädännön muutokset asettavat omat haasteensa jätevesiasioista tiedottamiseen.
