Julkaisu 20/2022
Erkka Laitinen (LUVY), Laura H. Härkönen (SYKE)
Vihdin kunnassa sijaitseva, pinta-alaltaan noin 1,6 km2 suuruinen Ison Myllylammen valuma-alue kuuluu Vesienhallintaa Länsi-Uudellamaalla maa- ja metsätalousalueilla – VALUME -hankkeen pilottialueisiin. Iso Myllylampi puolestaan kuuluu Hiidenveden valuma-alueeseen, joka on osa Lohikalat Karjaanjoelle 2030 -vesistövisiota.
Iso Myllylampi on pieni (23,6 ha) ja matala (keskisyvyys 2,3 m) järvi, jolle ei ole määritelty ekologista tilaa osana vesienhoidon suunnittelua. Näytteiden perusteella se sijoittuisi vedenlaadultaan todennäköisesti erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Ekologinen luokitus ei kuitenkaan huomioi veden värissä tapahtuvia muutoksia, ja etenkin valuma-alueen ojitetulta metsävaltaiselta alueelta saapuva veden väriä kasvattava humuskuorma on heikentänyt järven tilaa vuosikymmenten kuluessa. Kuormituksen hillitsemiseksi VALUME-hankkeessa alueelle on rakennettu vuonna 2022 kosteikko, ja samassa yhteydessä on myös parannettu alueelle aiemmin rakennettujen laskeutusaltaiden toimivuutta. Lisäksi vesiensuojelurakenteissa testataan puurankanippuja ja uomissa puuhakebioreaktoreita.
Jo toteutettujen vesiensuojelurakenteiden ohella Ison Myllylammen valumaalueelle suositellaan rakennettavan täydentäviä vesiensuojelurakenteita kuten pohjapatoja ja -kynnyksiä sekä puusuisteita. Näiden tehtävänä on pyrkiä lisäämään veden viipymää valuma-alueella. Kaivetut metsäojat suositellaan jätettävän kunnostamatta, sillä ojien kunnostaminen lisää kuormitusta merkittävästi. Etenkin Harjusuontien länsipuolisella alueella on riittävästi haihduttavaa puustoa, jolloin pohjaveden taso ei todennäköisesti pääse nousemaan puuston kasvun kannalta liian korkeaksi. Turpeen hajoamisen hillintä ja hidastaminen ovat keskeisiä huomion kohteita turvemaiden metsätaloudessa, ja yleisesti kuormituksen ennaltaehkäisy edellyttää tehostettua valuma-aluetason suunnittelua sekä kriittistä tarveharkintaa metsätaloustoimien työvaiheissa ja töiden ajoituksessa. Järveen jo päätyneen humuskuorman poistamiseksi esitetään mahdollisena keinona imuruoppausta geotekstiilituubien avulla. Kuorman poistaminen jälkikäteen on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa ja monimutkaisempaa kuin ennaltaehkäisevät toimet.
Vuonna 2022 valmistuneiden vesiensuojelurakenteiden vaikuttavuutta on tärkeää seurata, sillä osasta ratkaisuja on melko vähän tähän saakka kertynyttä tutkimustietoa. Bioreaktoreissa on suotavaa jatkossa käyttää koemielessä puuhakkeen ohella myös muita materiaaleja kuten hiekkaa. Toisin kuin ravinteiden kohdalla, valmistuneiden vesiensuojelurakenteiden liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pidätyskyvystä tietoa on vielä erittäin vähän, minkä vuoksi Ison Myllylammen valuma-alue tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttavuuden seurantaan.
