Valitse sivu

Julkaisu 199/2010

Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2009 tarkkailussa olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue, Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Lemminkäinen Katto Oy / Kattoteollisuus, Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, Niska & Nyyssönen Oy, Rudus Betonituote Oy ja Skanska Infra Oy.

Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää ja alue jakautuu kahteen osa-alueeseen (0142851 A ja 0142851 B). Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2009 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 64 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjavesien laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STMa 461/2000 ja 401/2001).
Myllylampi / Porla – Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 pieni määrä trikloorieteeniä ja Porlan vedenottamon vedessä havaittiin pieni pitoisuus bensiinin lisäainetta MTBE:tä. Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä pohjavedessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania sekä koholla oleva AOX –pitoisuus (50 µg/l). Tynninharjun alueen pohjavedestä analysoitiin pieni määrä trikloorieteeniä sekä melko korkea kloridipitoisuus 68 mg/l.
Kaivola – Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset. Alueen seurannassa mukana olevissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC -yhdisteitä.
Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueilla vedenottamoilta yhdistetyssä näytteessä touko-kuussa 2009 oli viitteitä torjunta-aineista, joiden pitoisuudet olivat pieniä. Ottamoiden yhdistetyssä vesinäytteessä oli laatusuositusarvojen ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania ja kloridipitoisuus oli 48 mg/l. Pappilankorvessa pohjaveden alumiini-, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla.
Lempola – Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset, eikä näytteessä havaittu orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kloorifenoleita, PAH –yhdisteitä tai torjunta-aineita.
Takaharju – Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueen pohjavedestä määritettiin talousveden laatuvaatimuksen ylittävä pitoisuus kromia (71 µg/l) ja lyijyä (22 µg/l) sekä korkea sinkkipitoisuus (300 µg/l). Uusintanäytteissä kromin pitoisuus oli laskenut enimmäispitoisuuden alapuolelle. Alueella todettiin pienet määrät PAH –yhdisteisiin kuuluvia naftaleenia, asenafteenia ja fluoreenia, mutta öljyhiilivetyjä ja VOC –yhdisteitä ei todettu.
Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 pieni määrä trikloorieteeniä. Kantatien 1125 läheisyydessä pohjaveden kloridipitoisuus oli korkea (180 mg/l).
Uusniitty – Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin toukokuussa 2009 torjunta-aineita, joista atratsiinin pitoisuus (0,22 µg/l) ylitti talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 0,1 µg/l. Ottamon vedessä oli kloridia 48 mg/l. Alueen seurannassa mukana olevien havaintopisteiden kloridipitoisuudet (46 – 110 mg/l) ja sulfaattipitoisuudet (100 – 250 mg/l) olivat melko korkeat, myös rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat suuret. Yhden havaintopisteen nitraatin (74 mg/l) ja nitraattitypen (16 mg/l) pitoisuudet ylittivät talousveden laatuvaatimukset toukokuussa 2009. Alueella havaittiin aiempien vuosien tapaan pieni pitoisuus tetrakloorieteeniä. Ratametsän alueella määritettiin 220 µg/l sinkkiä ja AOX –pitoisuudet olivat 43 – 44 µg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden esiintymiseen pohjavedessä.