Julkaisu 18/2021
Veikkolan vesistökunnostus 2020 -hanke jatkoi Veikkolan vesistökunnostustoimintaa vuosina 2020−2021. Hanke sai Uudenmaan ELY-keskuksen myönteisen rahoituspäätöksen. Omarahoitus hankkeelle saatiin Kirkkonummen kunnalta. Tässä raportissa esitetään hankkeessa vuosina 2020–2021 tehdyt toimenpiteet, jotka liittyvät ulkoisen kuormituksen mallinnukseen päivitettyjen Veikkolan hulevesikuormitustulosten valmistuttua, sisäisen kuormituksen selvitykseen (sedimenttitutkimus), haukien lisääntymis- ja elinalueiden selvitykseen, Kaljärven sisäisen kuormituksen vähentämiseen hoitokalastusmenetelmällä sekä Lamminojan kunnostamiseen. Hankkeen keskeisenä johtopäätöksenä nousi hulevesien merkitys järvien kuormituksessa. Lamminjärvessä ja Kaljärvessä päivitystyön myötä hulevedet nousivat merkittävimmäksi ulkoiseksi kuormittajaksi, niukasti peltoviljelyn ohi. Samalla järvien ulkoinen kuormitus nousi yli kriittisen rajan, mikä tarkoittaa, että järvet rehevöityvät aiemmin oletettua nopeammin, jolloin ulkoista kuormitusta on olennaista saada pienennettyä järvien veden laadun parantamiseksi. Sisäisen kuormituksen selvitys paljasti tärkeitä eroja järvien diffuusiopohjaisen kuormituksen dynamiikassa. Lamminjärvessä sisäisen kuormituksen rooli vaikuttaa olevan erityisen merkittävä ja johtuu pitkälti ajoittaisesta alusveden ja sedimentin hapettomuudesta. Kaljärvessä sisäinen kuormitus on myös merkittävä prosessi, mutta johtuu sedimentin hapettomuuden sijaan pohjan pöllyämisestä. Näin ollen hankkeessa toteutettava hoitokalastus on kannattava toimenpide Kaljärven sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Päivitetty ulkoisen kuormituksen arvio kuitenkin osoittaa samanaikaisen tarpeen merkittävään ulkoisen kuormituksen vähentämiseen, jotta hoitokalastuksella saavutettavat hyödyt veden laadun parantumisena olisivat pitkäkestoiset. Hulevesien hallinta tulisi ottaa keskeiseen rooliin kunnan kaavoituksessa tulevaisuudessa ja sen suunnitteluun kannattaa panostaa vesistöhankkeessa jatkossa. Tässä hankkeessa tehty hulevesimallin päivitystyö toimii tärkeänä pilottina muillekin vastaaville rakennetuille alueille Suomessa. Peltoalueilla olisi tärkeää ottaa käyttöön vesiensuojelutoimet mahdollisimman laaja-alaisena ja panostaa varsinkin kustannustehokkaiden maanparannusaineiden (rakennekalkki/-kuitu) käyttöön. Lamminojan kunnostus saatiin toteutettua kesän 2021 aikana, mutta tarpeita talkookunnostukselle jäi tulevaisuudessa.
