Julkaisu 16/2021
Kunnostussuunnitelmassa kaikki tarkastellut järvet ovat matalia Siuntionjoen vesistöalueen läpivirtausjärviä Vihdissä, jotka kuuluvat samaan järviketjuun. Järvien valuma-alueet ovat suuria, kun koko järviketjun yläpuoliset valuma-alueet tulevat mukaan kokonaisvaluma-alueeseen. Poikkipuoliaisen ja Tervalammen valuma-alueista suuri osa on Nuuksion kansallispuistoa.
Kunnostussuunnitelmassa käsitellyt järvet on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan. Poikkipuoliaisen vedenkorkeutta on laskettu 1900-luvun alussa vajaa metri, mikä on kiihdyttänyt järven umpeenkasvua. Erittäin rehevästä Enäjärvestä laskeva Hulttilanjoki tuo 70–80 % Poikkipuoliaisen ulkoisesta kuormituksesta. Myllyjoki tuo järven pohjoispuolelta vesiä muun muassa entiseltä turpeennostosuolta, Katinhännänsuolta, mistä on valunut runsaasti humusta ja ravinteita järveen. Humuskuorma on ilmeisimmin myös kiihdyttänyt järven pohjoisosan umpeenkasvua.
Tervalampi ja Huhmarjärvi ovat Poikkipuoliaista pienempiä ja niiden vesi vaihtuu keskimäärin reilussa viikossa. Tervalammen ja Huhmarjärven ulkoisesta kuormituksesta yli 80 % tulee yläpuolisista järvistä Siuntionjokea pitkin.
Järville laskettiin kuormitus ympäristöhallinnon VEMALA-ohjelmalla ja kuormituksen vähentämistavoite Load Lake Response -ohjelmalla. Mallien mukaan ulkoista kuormitusta olisi huomattavasti vähennettävä nykyisestä.
Enäjärven veden laadun parantamisella olisi alapuolisille järville erittäin suuri vaikutus. Lisäksi järvien lähivaluma-alueilla on 190 ha herkästi erodoituvaa peltoa, joihin vesiensuojelulliset toimenpiteet kannattaa ensisijaisesti kohdistaa. Pelloilla suositeltavia toimia ovat maan kasvukunnosta huolehtiminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen minimointi, kerääjäkasvien käyttö, maanparannusaineiden levitys, suojavyöhykkeiden perustaminen sekä kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentaminen.
Sisäisen kuormituksen hillitsemiseksi hoitokalastusta kannattaa ainakin Poikkipuoliaisella jatkaa, joskaan sisäisen kuormituksen merkitys ei liene järvessä ulkoista kuormitusta merkittävämpi. Umpeenkasvua on mahdollista hillitä vedenpinnan nostolla ja ruoppauksilla. Lisäksi järviin laskevia potentiaalisia taimenen elinalueita suositellaan kunnostettavaksi etenkin nousuesteitä poistamalla.
Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2022–2030.
