Valitse sivu

Julkaisu 16/1992

Vuoden 1991 yhteistarkkailu suoritettiin ohjelman mukaisesti Hangö Forell Kb:n osuutta lukuunottamatta. Se jäi kokonaan suorittamatta yhtiön toiminnan loppumisen seurauksena.

Tarkkailuvuosi alkoi sääolosuhteiltaan lauhana, mutta kuitenkin riittävän viileänä, joten Hankoniemen pohjoispuolella jäänmuodos­tus merialueella jatkui. Tammi-helmikuun vaihteessa myös Hangon eteläinen merialue jäätyi. Hankoniemen pohjoispuolella talven näytteet voitiin ottaa jäältä monen vuoden tauon jälkeen. Etelä-­ ja länsipuolella jää oli rikkonaista ja näytteenotto piti siirtää huhtikuulle. Loppukevät ja alkukesä olivat viileitä ja pilvisiä. Kasvukauden kokonaissäteily jäikin tästä syystä hieman normaalia pienemmäksi. Syksy oli leuto ja ajoittain satoi paljon.

Hangon eteläisen ja läntisen merialueen tila on hyvä. Kokonaisra­vinnepitoisuudet ovat ulommalle merialueelle tyypillisiä ja tark­kailujaksolla ajoittain hieman kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet ilmentävät vain lievää kuormitusta. Suolistoperäiset bakteerit ilmentävät myös jätevesikuormitusta. Niiden lukumäärä oli kuiten­kin niin alhainen että vedenlaatua voidaan pitää hyvänä. Rehevyystasoltaan merialueen tila oli aikaisempien vuosien mukainen. Hangon eteläpuolen merkittävimmät pistemäiset jätevesikuormittajat ovat Suursuon jätevedenpuhdistamo ja kaatopaikka sekä Hangon Puh­distamo Oy. Vuonna 1991 suurin osa kaatopaikan valumavesistä pumpattiin Suursuon puhdistamolle, ja siten kaatopaikan aiheuttama vesistökuormitus sisältyy suurelta osin jätevedenpuhdistamon kuormituslukuihin. Suursuon puhdistamon puhdistustulos etenkin fosforin ja happea kuluttavan orgaanisen aineksen osalta oli parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Hangon Puhdistamo Oy:n merialueelle aiheuttama kuormitus kasvoi huomatta­vasti. Etenkin happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormituksen kasvu oli suuri. Eteläisellä merialueella vallitsevien voimakkai­den virtausten johdosta jätevesien laimeneminen oli kuitenkin tehokasta ja vedenlaatumuutokset purkuputken läheisyydessä (H 3) olivat vähäisiä.

Maaliskuun näytteenottokertana Hankoniemen pohjoispuolella jääna­laisessa vesikerroksessa suolaisuus oli alentunut vähän ja ravin­nepitoisuudet lievästi kasvaneet. Muuten vedenlaatu oli läntistä merialuetta vastaavaa. Forcitin edustalla typpipitoisuudet olivat prosessijätevesien vaikutuksesta korkeita maaliskuussa. Happamuus oli myös selvästi lisääntynyt. Avovesikautena jätevedet laimenivat tehokkaasti ja kuormituksen vaikutuksia ei havaittu. Oy Forcit Ab:n päästöt olivat edellisvuotista pienempiä.

Bengtsårin vesille johdettava Oy Visko Ab:n kuormitus oli vähenty­nyt edellisvuosiin verrattuna. Purkualueen läheisyydessä oli ajoittain kuitenkin havaittavissa selkeää veden laadun heik­kenemistä. Bengtsårin vesien ulkoinen ja sitä seurannut sisäinen kuormitus on ollut ja on edelleenkin suojaisiin olosuhteisiin nähden liian voimakasta. Happitilanne heikkenee nopeasti, tarkkai­lujaksolla jo heinäkuussa alusveden happi oli lähes loppu. Voimak­kaan hajotustoiminnan vaikutuksesta typpipitoisuudet kohosivat suuriksi. Hapettomissa olosuhteissa myös pohjasedimenttiin kerty­neet ravinteet alkoivat vapautua alusveteen. Ravinteiden kulkeutu­mista tuottavaan vesikerrokseen ei tarkkailujaksolla voitu havai­ta. Veden rehevyyttä ilmentävä klorofylli a-pitoisuus oli vain vähän Hankoniemen pohjoista merialuetta korkeampi.