Julkaisu 143/2003
Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailuvelvoitteeseen kuuluu biologisena osana pohjaeläintutkimus, jonka tuloksia vuosilta 1998-2002 esitellään tässä raportissa. Yhteistarkkailussa mukana olevista pistekuormittajista suurimmat ovat Lohjan kaupunki (Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamot) ja paperitehtaat M Real Oyj Kirkniemen tehtaat sekä Loparex Oy. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttavat lähinnä paikallisesti. Pääasiallisin kuormituslähde tarkkailualueella on hajakuormitus, jonka osuus ravinnekuormituksesta on noin 80 %. Suurin jätevesikuorma (98 %) kohdistuu Lohjan kaupungin ja Loparex Oy:n toimesta Lohjan kaupungin keskustan läheisyydessä sijaitsevaan Aurlahteen sekä toisaalta M Real Oyj:n ja Lohjan kaupungin toimesta Lohjanjärven eteläosaan.
Pohjaeläimistö osoitti suurimman osan tutkimusalueiden pohjista olevan reheviä ja kuormituksen edelleen vaikuttavan selvästi pohjaeläimistöön. Voimakkainta pistemäinen kuormitusvaikutus oli vuonna 2001 Lohjanjärven eteläosassa (Osuniemenlahti, Hållsnäsfjärden, Kyrköfjärden ja Piispalanselkä), missä syvänteiden pohjaeläimistö ilmensi luonnontilaisesta voimakkaasti muuttunutta pohjan tilaa. Pohjaeläimistö oli syvänteissä yksipuolinen, koostuen harvoista lajeista, jotka ilmensivät suurta rehevyyttä ja pohjan hapettomuutta. Tällaisia pohjaeläinlajeja olivat ennen kaikkea surviaissääsket Chironomus anthracinus (tyyppi) ja Chironomus plumosus (spp.) ja sulkasääsket (Chaoborus flavicans). Toisaalta hyviä pohjan oloja ilmentävät valkokatkat (Monoporeia affinis) puuttuivat näiltä alueilta kokonaan. Suurin kuormitus Lohjanjärven eteläosassa kohdistuu jätevesien purkualueella lähimpänä sijaitsevaan Osuniemenlahteen, jonka syvänteessä pohjan tila on ollut jo pitkään erittäin yksipuolinen. Ankarat happiolot ja muut kuormitustekijät pohjilla ovat näkyneet Osuniemenlahden syvänteessä yksipuolisen pohjaeläimistön lisäksi myös pohjaeläinbiomassan romahtamisena. Lohjanjärven eteläosan tutkimusalueilla matalammilla pohjilla ns. välisyvyydessä ja erityisesti rantavyöhykkeen tuntumassa olot olivat paremmat kuin syvänteissä. Lohjan keskustan lähialueella Aurlahdessa pohjaeläimistö ilmensi myös voimakkaasti muuttuneita, reheviä oloja, mutta ei niin paljon kuin Lohjanjärven eteläosassa. Pappilanselällä (Moisionlahdessa) pohjan tila oli lähinnä Aurlahden pohjan tilaa vastaava.
Kuten aikaisemminkin, pohjan laadultaan parasta ja lähimpänä luonnontilaa olivat tutkimusalueet Karjalohjanselällä ja Isoselällä. Karjalohjanselän pohjaeläimistö oli edelleen monipuolisin ilmentäen pääasiassa vain lievästi muuttunutta pohjan tilaa. Kuitenkin juuri Karjalohjanselällä selvimmin näyttäisi kehitys muuttuneen huonompaan suuntaan muutaman viime vuoden aikana, mikä ilmeni erityisesti karuutta tai lievää rehevyyttä ilmentävien lajien harvinaistumisena. Isoselällä pohjan tila on säilynyt jokseenkin ennallaan, olot syvänteen pohjalla ovat ankarat osittain jo suuresta vesisyvyydestä johtuen. Valkokatkojen (Monoporeia affinis) runsaus ja myös karuja oloja ilmentävien surviaissääskien esiintyminen osoittaa pohjan tilan olevan näillä kahdella tutkimusalueelia paremmat kuin muualla Lohjanjärvellä.
