Julkaisu 14/2020
Lohjanjärven yhteistarkkailualueen sekä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualueen vedenlaadun tarkkailutuloksia v. 2019 tarkastellaan yhteisessä yhteenvetoraportissa. Raportti kattaa Karjaanjoen valuma-alueen alaosan Lohjanjärveltä aina Pohjanpitäjänlahden kautta Tammisaaren edustan merialueelle.
Lohjanjärven alueen pistekuormittajia v. 2019 olivat kaksi Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoa Pitkäniemi ja Peltoniemi sekä Sappi Europe Kirkniemen paperitehdas. Tarkkailuun osallistui myös Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö. Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailualussa olivat v. 2019 mukana Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan puhdistamo ja Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo, jotka muodostavat pääosan alueen jätevesikuormituksesta sekä Hangon satama (Koverharin satama). Geberit Production Oy osallistui tarkkailuun vapaaehtoisesti. Vesistökuormituksen määrä on pysynyt viime vuosien tasolla.
Lohjanjärvellä edellisvuoden lämmin kesä näkyi talven 2019 happitilanteessa järven eteläosan syvänteillä. Isoselän syvänteellä happitilanne on pysynyt hyvänä. Selvimmät pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutukset havaittiin Lohjanjärvellä talvella 2019 Liessaaren ja eteläosan Mangsön syvänteillä kohonneina pitoisuuksina. Eteläosan jätevesikuormituksen vaikutuksia pyritään lieventää hapettamalla. Lohjanjärvellä heikoimmassa tilassa ovat Maikkalanselkä ja Lohjan keskustaajaman lähivedet, parhaassa kunnossa on Karjalohjanselkä. Pohjanpitäjänlahdella pistekuormitusten vaikutusten erottaminen Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta on vaikeaa, koska lahden kuormituksesta suurin osa tulee Mustionjokea pitkin. Ajoittain Pohjanpitäjänlahdella näkyy pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksia. Vaikka jätevedenpuhdistamoilta tuleva kuormituksen määrä on vähentynyt, on Pohjanpitäjänlahden perukka edelleen rehevä vedenlaadun perusteella. Tammisaaren merialueella ei havaittu selkeitä viitteitä jätevesikuormituksesta. Alueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä.
Yhteistarkkailualueiden suurin ongelma on rehevöityminen, joka johtuu suuresta ravinnekuormituksesta. Kuormitus muodostuu suurimmalta osin hajakuormituksesta.
