Julkaisu 122/2002
Kalataloudellisen tarkkailun tutkimusohjelman mukaisesti seurattiin vuonna 2000 Siuntion kunnan Pikkalan keskuspuhdistamolta tulevan jätevesikuormituksen vaikutuksia Pikkalanlahden kalastoon ja kalastukseen. Seurantatutkimus käsitti koeverkkokalastuksen, kalastustiedustelun (Sauvonsaari ja Vaajakoski 2001), kalojen aistinvaraisen arvioinnin ja pohjaeläintutkimuksen. Pikkalanlahden rehevyystaso oli vuoden 2000 vesistötarkkailun mukaan ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevän ja rehevän välimaastossa. Siuntionjoen tuomalla kuormituksella ja sen vaihtelevuudella on keskeinen vaikutus Pikkalanlahden tilaan. Pikkalanlahden alueelle istutetaan vuosittain kalaa liittyen pistekuormittajien velvoitteisiin. Pikkalanlahden kalasto on varsin monimuotoinen. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 1999 koko Pikkalanlahdella ja Pikkalanselällä kalasti yhteensä 180 ruokakuntaa ja kalastukseen osallistui kaikkiaan noin 320 henkilöä. Ammattikalastajia koko alueella on kaksi.
Pikkalanlahden ja Pikkalanselän tärkeimmät kalastusvälineet olivat vuonna 1999 verkot ja erilaiset urheilukalastusvälineet. Innokkaimmin kalastettiin kesäkuukausina. Yleisempänä saalislajina oli ahven, kuha ja silakka. Koeverkkokalastuksessa saatiin saaliiksi 10 eri kalalajia: ahven, kuha, kiiski, särki, lahna, pasuri, kuore, salakka, silakka ja sorva. Kokonaissaalis toukokuussa oli 102,5 kg ja syyskuussa 30,2 kg. Kokonaissaaliista (132 kg) oli talouskaloiksi luokiteltuja kaloja 32 % ja valtalajina keväällä oli sekä biomassa ja lukumäärän mukaan särki. Syksyllä valtalajeina olivat vastaavasti ahven ja silakka.
Pohjaeläinraportin mukaan vuonna 2000 syvimmällä pohjalla näytteissä havaitut sulfidiraidat kertovat pohjassa ajoittain vallinneista heikoista happioloista. Sedimentti on pintaosiltaan jatkuvasti melko voimakkaassa muutostilassa. Rannan suhteellisen monipuolinen pohjaeläimistö köyhtyi syvyyden kasvaessa ja pohjan laatu muuttui samalla voimakkaasti yksipuolisemmaksi. Viittä metriä syvemmällä pohjalla vallitsi tyypillisesti liejusimpukka (Macoma baltica). Liejusimpukkapopulaatio osoittautui elinkelpoiseksi, mutta hieman tasapainottomaksi. Hyvin tavallinen ja runsaslukuinen oli monisukamatoihin kuuluva alunperin pohjois-amerikkalainen Marenzelleria viridis. Jätevesien osuus Pikkalanlahden syvän pohjan tilaan lienee vähäinen.
Rantavyöhykkeen pohjaeläimistöllä, sen monipuolisuudella ja määrällä on suuri merkitys kalojen ravintolähteenä. Rannan pohjaeläimistö näyttäisi vuoden 2000 tulosten perusteella pysyneen suhteellisen tuottavana ja monipuolisena, eikä muutosta vuodesta 1996 voida havaita.
