Virtavesikunnostuskausi aloitettiin Pääsiäisviikolla. Vihdin Sortojalla kunnostettiin aikoinaan Porintien rakennustyömaan jäljiltä huonoon tilaan jätettyä purouomaa.
Vuoden 2023 virtavesikunnostukset aloitettiin Vihtijokeen laskevalla Sortojalla. Uoman kunnostustarve todettiin vuonna 2022 Pienvesi-HELMI-hankkeessa toteutetun puroinventoinnin perusteella, jossa havaittiin selkeitä luonnontilaa heikentäneitä tekijöitä erityisesti puron alaosilla. Vanhojen karttakuvien perusteella todettiin, että uomaa on suoristettu ja levennetty noin 400 metrin matkalla 1960-luvulla Porintien rakentamisen yhteydessä. Tämän seurauksena alue on tasamatalaa, eikä uomassa ole vesieliöstölle tärkeää orgaanista materiaalia sitovia esteitä kuten mutkia tai kivimateriaalia.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) virtavesiasiantuntijat laativat Sortojan purolle alustavan kunnostussuunnitelman, jota yhdessä maanomistajien kanssa täydennettiin ja tarkennettiin. Varsinaisiin kunnostustoimiin päästiin pääsiäisviikolla. Puroa kunnostettiin kaivinkoneella 310 metrin matkalta yhden maanomistajan alueella. Kunnostus viimeistellään kesällä matalan veden aikaan käsityönä.
Kunnostuksessa uomaan palautettiin puumateriaalia, kiveä ja soraa yhteensä yli 100 m3. Kivi- ja puumateriaalista muotoiltiin uomaan selkeä alivirtaama-ajan mutkitteleva alivesiuoma ja luotiin samalla vesikasvustolle ja pohjaeläimistölle runsaasti kiinnittymisalustaa. Kunnostuksesta hyötyy myös alueella ennen runsaana esiintynyt taimen, jolle luotiin sorasta kutupaikkoja. Yleisesti puron kalasto hyötyy myös uomaan muodostuneista syvemmistä alueista. Isommat pintakivet taas luovat esimerkiksi koskikaroille saalistus- ja levähdysalustoja sekä kannattelevat puroon muodostuvaa jääkantta ja estävät esimerkiksi hyyteen muodostumisen.
”Muistan kuinka 60-luvulla Porintien rakennustöissä olleet vangit pyydystivät purosta atraimella kymmeniä taimenia ruoan jatkeeksi. Olen itsekin aikanaan seurannut taimenten kutua puronvarressa, mutta en muista niitä enää pitkään aikaan nähneeni. Olisi hienoa, jos samanlaisia kalamääriä näkyisi jälleen purossa”, sanoo maanomistaja ja kalastuksenvalvojana toimiva Martti Nio.
Taimenen paluuta puroon onkin tarkoitus vauhdittaa. “Karjaanjoen vesistön omaa taimenkantaa on otettu talteen Luonnonvarakeskuksen kalanviljelylaitokseen ja niitä on tarkoitus palauttaa kunnostettuun puroon alkukesästä vesien lämmettyä”, kertoo LUVYn ympäristöasiantuntija Joonas Tammivuori.
Virtavesiä, jokia, puroja ja niitä pienempiä norojakin on Suomessa muokattu varsin voimakkaasti maankuivatuksen, puunuiton ja vesirakentamisen tarpeisiin, minkä vuoksi luonnontilaiset virtavedet ovat erittäin harvinaisia ja kaikki Etelä-Suomen virtavedet on arvioitu uhanalaisiksi. Virtavesien muokkaamisesta ovat kärsineet myös vaelluskalat, simpukat ja monet pohjaeläimet. Virtavesiä kunnostamalla voidaan paitsi ehkäistä luontokatoa, myös parantaa vedenlaatua ja edistää virkistyskäyttöä.
LUVY suunnittelee ja toteuttaa virtavesikunnostuksia osana LUUVRSU- ja Pienvesi-HELMI-hankkeita.
Lisätietoja:
Joonas Tammivuori
ympäristöasiantuntija
hankekoordinaattori
joonas.tammivuori@luvy.fi
050 326 3302
Pienvesi-HELMI-hankkeen kokonaisbudjetti oli 494 000 €, josta 80 % rahoitettiin Järjestö-Helmi-avustuksena ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta. Länsi-Uudenmaan osuus hankkeen rahoituksesta oli 20 %. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat lisäksi Rapala VMC EcoChoice Program, UPM, Stora Enso, Rovaniemen kylien kehittämissäätiö, Simon kunta, Saarijärven kaupunki ja Suomen vesistösäätiö sr. Länsi-Uudenmaan osuuden omarahoituksesta vastasivat Hiidenveden kunnostus -hanke ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisio.

LUUVIRSU-hanketta rahoittavat alueellisten visioiden Lohikalat Karjaanjokeen 2030 ja Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta vesistöalueiden kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio, Loppi ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
