Mustionjoen Billnäsin voimalaitoksen yläkanavaan rakennetulla kävelylaiturilla on tärkeä tehtävä kalojen ohjaamisessa kalatiehen. Kun jokea alas vaeltavat kalat ohjautuvat kalatiehen voimalaitoksen turbiinien sijaan, voimalaitoksen aiheuttama kuolleisuus vähenee. Kuvassa näkyy kävelylaiturin molemmin puolin myös alasvaellustutkimuksessa käytetyt kelluvat PIT-merkkien lukulaitteen antennit. Kuva otettu 10.5.2023. (LUVY / Juha-Pekka Vähä)
Raaseporissa Mustionjokea alavirtaan vaeltavia kaloja ohjaava rakenne jopa puolitti alasvaeltavien kalojen kuolleisuuden Billnäsin voimalaitospadolla, selviää Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksesta. Vaellus jokia alavirtaan on osa vaelluskalojen elinkiertoa ja yhtä tärkeää kuin paluu mereltä jokeen lisääntymään. Voimalaitospadot estävät paitsi kalan nousun jokeen, myös aiheuttavat jokia alas vaeltavien kalojen kuolemia erityisesti, jos ne joutuvat uimaan voimalaitoksen turbiinikanavien läpi. Mustionjoella tehty kehitys- ja tutkimustyö alasvaelluksen helpottamiseksi ja saadut tulokset ovat Suomessa ensimmäiset laatuaan.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tutkinut ja parantanut yhdessä Raaseporin kaupungin, Karjaanjoen alueen kuntien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa vaelluskalojen kulkumahdollisuuksia patojen ohi Mustionjoella Raaseporissa jo vuodesta 2015. Syksyllä päättyneessä LUVYn koordinoimassa MUSKALAT-hankkeessa alasvaellusrakenteen kehitystyöstä saatiin hyviä tuloksia, kun tutkimus osoitti, että ainakin joka kolmas alasvaeltava kala käyttää Billnäsissä kalatietä voimalaitoksen turbiinikanavan sijaan. Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin voimalaitospatoihin rakennetut kalatiet otettiin käyttöön vuonna 2020 kalojen ylösvaelluksen mahdollistamiseksi. Vuotta myöhemmin Billnäsin voimalaitoksen yläkanavaan rakennettiin kävelysilta ja sen alle asennettiin ohjainverho ohjaamaan myös alaspäin vaeltavat kalat kalatiehen, voimalaitoksen turbiinikanavien sijaan.
Vuonna 2023 Billnäsin alasvaellusrakennetta kehitettiin edelleen ja ohjainverhot aseteltiin osin uudelleen. Samalla tutkittiin erilaisia ohjain- tai houkutteluratkaisuja kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Kesän 2023 alasvaellustutkimuksessa vapautettiin viidessä erässä yhteensä tuhat PIT-mikrosirulla merkittyä lohen vaelluspoikasta. Kalatiehen ja turbiinikanavien eteen asennetuilla antenneilla saatiin tietoa kalojen reittivalinnasta joko kalatiehen tai turbiineille. Vapautettujen kalaerien välillä koeasetelmassa oli eroa virtausolosuhteissa ja kalatien suuaukon valaistuksessa houkuttelevuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa Mustionjoella pystyttiin ensimmäistä kertaa Suomessa todentamaan, että kalat saatiin ohjattua käyttämään kalatietä vaellusreittinä myös jokea alaspäin vaeltaessa: tutkimuskaloista 34 % ohjautui kalatiehen. Vapautuserien välillä oli kuitenkin vaihtelua siinä, kuinka paljon niistä ohjautui kalatiehen (15 % – 45 %). Valaisemalla kalatien suuaukkoa kirkkaalla valolla ja valkolevyllä pystyttiin ohjautuvuutta kalatiehen kasvattamaan haasteellisissa virtaamaolosuhteissakin jopa 55 prosenttia valaisemattomaan tilanteeseen verrattuna.
Alasvaelluksen kehitystyö ja tutkimuksista saatava tieto on tärkeää rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta, sillä kalojen kuolleisuus voimalaitosten turbiineihin voi olla korkea. Billnäsin voimalaitoksella kuolleisuus oli aiempien tutkimusten mukaan jopa 56 % (2021), mutta alasvaellusrakenteiden ja valaistuksen avulla Billnäsin voimalaitoksen aiheuttama kuolleisuus saatiin jopa puolitettua (28 %).
“Tutkimustulos ilahdutti ja vähän yllättikin positiivisesti. Epäilimme, onnistuuko kalojen ohjaaminen kalatiehen, mutta tulokset osoittavat, että se on mahdollista ja melko suurikin osa kaloista voi ohjauskeinojen avulla välttää voimalaitosturbiinit”, sanoo tutkimusta vetänyt hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä LUVYlta.
Mustionjoella aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan kuolleisuudessa on eroja voimalaitosten välillä. Esimerkiksi Åminneforsin voimalaitoksen Kaplan-turbiini on kaloille huomattavasti Billnäsin turbiineja hellävaraisempi (kuolleisuus vain noin 4 %).
Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet kehittää, tutkia ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksista parantavista rakenteista. Alasvaellusrakenteista ei juurikaan ole kokemuksia Suomen voimalaitoksilta: Raaseporin kaupungin toteuttama Billnäsin alasvaellusrakenne on ensimmäinen toimivaksi todettu alasvaellusrakenne Suomessa. Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota.
Lisätietoa lohikalojen palauttamisesta nettisivulta: Lohikalat Karjaanjokeen 2030 – Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY)
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä (tavoitettavissa 18.12. saakka)
hankepäällikkö
juha.pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 €. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.
Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio: Karjaanjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, raakkujen ja lohikalojen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY).
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
