Julkaisu 12/2024
Juha-Pekka Vähä, Salla Heikkinen, Tapio Laaksonen, Jussi Vesterinen, Joonas Tammivuori & Jorma Valjus
Vaelluskalakantojen palauttamisen keskeisenä edellytyksenä rakennetussa joessa on vaellusyhteyksien palauttaminen.
Mustionjoen Billnäsin voimalaitospatoon vuonna 2020 avattu kalatie ja vuonna 2021 voimalaitoksen yläkanavaan rakennettu alasvaeltavien kalojen ohjainaita muodostavat Billnäsin voimalaitoksen alasvaellusrakenteet. Alasvaellusrakenteiden toimivuudessa havaittiin niiden valmistumisen jälkeisessä tutkimuksessa kuitenkin merkittäviä puutteita, eikä yksikään tutkimuskala päätynyt kalatiehen (Karppinen ym. 2022).
Vuonna 2023 alasvaellusrakenteiden puutteita korjattiin ohjainaidan lisärakenteilla ja muutostöillä. Lisäksi kalatien suuaukon houkuttelevuutta parannettiin valaistuksella. Muutostöiden jälkeen tehtiin alasvaellustutkimus, joka perustui PIT-merkittyjen lohen vaelluspoikasten seurantaan voimalaitoksen yläkanavassa, turbiinien edessä ja kalatiessä.
Alasvaellustutkimus osoitti, että muutostöiden jälkeen Billnäsin kävelylaituri ketjuverhoineen yhdessä kalatien kanssa muodostavat toimivan alasvaellusrakenteen Billnäsin voimalaitospadon ohi. Keskimäärin joka kolmas vapautettu tutkimuskala (337/999, 34 %) ohjautui onnistuneesti kalatiehen. Tulos edelliseen testivaiheeseen verrattuna oli käänteentekevä.
Oletetusti tutkimus osoitti, että kalojen ohjautuvuuteen kalatiehen vaikuttaa merkittävästi ympäristöolosuhteet, erityisesti kalatien virtaama. Tämän lisäksi pystyttiin myös osoittamaan, että kalatien suuaukon valaistusolosuhteilla pystytään merkittävästi vaikuttamaan kalatien houkuttelevuuteen ja kalojen ohjautuvuuteen.
Valaisemalla kalatien suuaukkoa pystyttiin kalatiehen ohjautuvuutta haasteellisissa virtaamaolosuhteissakin kasvattamaan jopa 55 % valaisemattomaan suuaukkoon verrattuna. Alasvaellusrakenteiden avulla Billnäsin voimalaitoksen aiheuttama voimalaitoskuolleisuus jopa puolittui aiempaan tutkimustulokseen verrattuna ja oli vain 28 %.
Havaintojen mukaan alasvaellusrakenteiden toimivuutta voidaan edelleen parantaa varsin pienin muutoksin kuten optimoimalla yläkanavan vedenkorkeutta ja muokkaamalla ohjainaidan ketjuverhoja. Tulokset antavat suuntaviivoja myös kalateiden suunnitteluun.
