Valitse sivu

Poikkipuoliainen kesällä 2020. (LUVY / Jorma Valjus)

Kolme järveä kattava kunnostussuunnitelma Vihdin Poikkipuoliaiselle, Tervalammelle ja Huhmarjärvelle on valmistunut. Näiden järvien vedenlaatu on suurelta osin riippuvainen yläpuolisen erittäin rehevän Enäjärven vedenlaadusta. Siksi kunnostussuunnitelman tärkeimmäksi toimenpiteeksi on nostettu Enäjärven kunnostus ja sieltä alapuolisiin järviin tulevan kuormituksen vähentäminen. Enäjärven tilan koheneminen vaikuttaa välittömästi myös alapuolisten järvien tilaan.  

Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustyön vuosisuunnitelma vuosille 2022–2030. Suunnitelma on laadittu osana Siuntionjoen kunnostus -hanketta, jota koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).

Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven kuormituksen vähentämiseksi kaikkein merkittävin toimenpide on Enäjärveltä sen laskuojaan (Hulttilanjoki) tulevan kuormituksen vähentäminen. Enäjärven kunnostamisesta on tehty erillinen kunnostussuunnitelma vuonna 2020. Siinä kunnostussuunnitelmassa esitettiin useita toimenpiteitä ja niistä tärkeimpiä olivat hoitokalastuksen tehostaminen, petokalatoimet ja maltillinen kemikaalikäsittely.

Enäjärven kunnostamisen lisäksi Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven kuormituksen vähentämistoimenpiteitä ovat muut ulkoisen kuormituksen vähentämistoimet. Ulkoista ravinnekuormitusta järviin saadaan vähennettyä valuma-alueella tehtävillä peltotoimenpiteillä. Pelloilla suositeltavia toimia ovat maan kasvukunnosta huolehtiminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen optimointi, kerääjäkasvien käyttö, maanparannusaineiden levitys, suojavyöhykkeiden perustaminen sekä kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentaminen. Järvien lähivaluma-alueilla on 190 ha eroosioherkkää peltoa, joihin vesiensuojelutoimenpiteet tulisi ensisijaisesti kohdistaa.

Ilmastonmuutos kasvattaa ravinnekuormitusta järviin, joten kunnostuksessa tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta muutoksia saadaan aikaiseksi”, painottaa kunnostussuunnitelmista vastannut LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Sisäisen ravinnekuormituksen hillitsemiseksi hoitokalastusta kannattaa ainakin Poikkipuoliaisella jatkaa ja tehostaa.

”Yläpuolisen Enäjärven tehokalastus on tarkoitus aloittaa vuonna 2022 rahoituksen varmistuttua. Enäjärven tehokalastus käynnistää Siuntionjoen latvajärvistä Pikkalanlahteen etenevän mittavan kunnostuksen. Siuntionjoen kunnostus on osa Pelastetaan Itämeri joki joelta -ohjelmaa, jossa Siuntionjoki toimii pilottina muille vastaaville jokialueille”, kuvailee LUVYn hankepäällikkö Anu Suonpää-Espinola.

Vähentämällä kuormitusta joen latvoilta käsin voidaan vähentää suoraan alapuolisiin järviin päätyvää kuormitusta. Siksi kunnostusten aloittaminen syvältä sisämaasta kannattaa myös rannikon tilan parantamiseksi.

Siuntionjoen latvoilla Enäjärvi, Poikkipuoliainen, Tervalampi ja Huhmarjärvi ovat kaikki ekologiselta tilaltaan välttävässä kunnossa. Enäjärvi on kuitenkin näistä järvistä heikoimmassa tilassa ja Huhmarjärvi parhaimmassa. Tervalampi ja Huhmarjärvi ovat Poikkipuoliaista pienempiä ja niiden vesi vaihtuu keskimäärin reilussa viikossa. Tervalammen ja Huhmarjärven ulkoisesta kuormituksesta yli 80 % tulee yläpuolisista järvistä Siuntionjokea pitkin, joten Enäjärven ja Poikkipuoliaisen kunnostaminen on erittäin tärkeää myös näille järville.

Tervalammessa ja Huhmarjärvessä sisäinen kuormitus ei ole suuri. Poikkipuoliaisessa haasteena on myös matalien alueiden umpeenkasvu. Umpeenkasvua on mahdollista hillitä vedenpinnan nostolla ja ruoppauksilla. Poikkipuoliaista on aikoinaan laskettu, mikä on kiihdyttänyt muutoinkin matalan järven kasvittumista. Lisäksi Poikkipuoliaisen pohjoispuolella sijaitsevalta Katinhännänsuolta on valunut runsaasti humusta ja ravinteita järveen.

Suunnitelmien laadintaa varten vanha tutkimustieto käytiin läpi ja järvistä tehtiin uusia vesi-, plankton-, pohjaeläin- ja kalatutkimuksia. Järvien ulkoista ja sisäistä kuormitusta ja niiden vähentämistarvetta mallinnettiin. Tutkimustulosten perusteella järvien vesi on hyvin ravinteikasta ja kasviplanktonlevien määrä on suuri. Kasviplanktonlevät ovat viime vuosina olleet lähes pelkästään haitallisiksi luokiteltuja sinileviä. Eläinplankton oli etenkin Poikkipuoliaisessa pienikokoista ja tehotonta pitämään kurissa suurta kasviplanktonmäärää. Kalasto oli runsas ja särkikalavaltainen, sillä hoitokalastus on viime vuosina ollut varsin tehotonta. Järven petokalakanta oli kuitenkin hyvä. Taimenen elinalueita suositellaan kunnostettavaksi etenkin nousuesteitä poistamalla Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven valuma-alueiden uomissa.

Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven valuma-alueista yli puolet on metsää ja vain 10–15 % peltoa. Valuma-alueilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia, kun nykytilannetta verrattiin vuoden 1958 tilanteeseen. Poikkipuoliaisen ja Tervalammen lähivaluma-alueista suuri osa on Nuuksion kansallispuistoa.

Lisätietoja:

Anu Suonpää-Espinola
projektipäällikkö
LUVY
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
050 501 823

Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota rahoittavat vuosina 2019–2024 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota vuosina 2019–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lisäksi visiota on rahoittanut Uudenmaan virkistysalueyhdistys UUVI vuonna 2020–2021. Siuntionjoen kunnostus 2020–2022 -hanke on osa Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota.