Julkaisu 52/1996
Tässä vesistön yhteistarkkailututkimuksessa (hyv. 3.12.1991, kirje no 521/500 Hevy 1991) esitetään Hiidenveden (Hiidenvesi, Mustienselkä ja Kirkkojärvi) ja siihen laskevien Vanjoen ja Vihtijoen pohjaeläintutkimukset, joista edellinen tutkimus on vuodelta 1992 (Mettinen 1993). Hiidenveden pohjaeläimistöä ovat aikaisemmin tutkineet Vihdin Kirkkojärven kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvana Helminen ja Muttilainen (1985 ja 1988) vuosilta 1983 ja 1987, Kalliola (1986) vuodelta 1985. Vanjoelta vastaavanlaisia tarkkailututkimuksia on vuosilta 1978 (Helminen ja Lönnqvist 1980), 1985 (Kalliola 1987) ja 1989 (Mettinen 1990) ja Vihtijoelta vuosilta 1985 (Kalliola 1986) ja 1989 (Marttinen 1990). Vuodelta 1988 Vihtijoen pohjaeläintutkimus julkaistiin vesistön yhteistarkkailuraportin yhteydessä (Helminen ja Muttilainen 1989).
Tutkimuksen kohteena ovat ns. makroskooppiset (paljain silmin havaittavissa olevat) virtavesien ja seisovien vesien pienet selkärangattomat eläimet erotuksina lähinnä veden armoilla vaeltavista planktoneläimistä esimerkiksi vesikirpuista ja hankajalkaisista. Pohjaeläimistä tyypillisimpiä ovat monet (punaiset) ”pilkkimiehen toukat” (surviaissääsken toukat, Chironomidae), joita tavataan erityisesti järvissä ja virtavesien hitaasti virtaavilla osuuksilla pehmeillä pohjilla sekä kasvillisuuteen kiinnittyneinä. Samoilla seuduilla vaanivat monet sudenkorennon (Odonata) toukat, niiden lentävien ”pirunpuntarien” kakarat. Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja niistä erityisesti putkimadot (Tubificidae) sekä kansan sitkeästi iilimadoiksi kutsumat monet muut juotikkaat (Hirudinae) ovat tavallisimpia edellä kuvatussa vesiympäristössä. Järvien aallokkoisilla kivikkorannoilla ja virtavesissä veden virtausnopeuden kasvaessa pohjaeläimistö monipuolistuu, kun laajasta hyönteislahkosta (lnsecta) yleistyvät monet päivänkorennon (Ephemeroptera, nyk. myös surviaiset) toukat eli nymfit, jotka aikuistuessaan siivekkäinä tanssia lepattavat kosintotanssinsa lyhykäisen elämänsä huipennukseksi veden päällisessä maailmassa. Näin tekevät myös vesiperhosen toukat (Trichoptera, nyk. myös sirvikkäät) sekä koskikorennon toukat (Plecoptera, myös korrit). Ihmiset eivät ole kovinkaan ihastuneita mäkäräisiin (Simuliidae), jotka muistuttavat kiusallisen tuntuvasti myös virtaveden läheisyydestä.