Julkaisu 297/2019
Vuosien 2015–2018 aikana Hiidenveden alueen yhteistarkkailuun osallistuivat ympäristölupiin perustuen pistekuormitusta tuottavat Vihdin Vesi, Karkkilan vesihuoltolaitos ja osan ajasta Hopeaniemi (Hopeaniemi Resort) ja Valtion maatalous-teknologian tutkimuslaitos Vakola (AVS-yhtiöt Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelu oli mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä sekä Hiidenveden kunnostus -hanke. Osaltaan näytteenottoja Vihtijoessa ja Vanjoessa toteutti myös Uudenmaan ELY-keskus. Vesinäytteiden lisäksi yhteistarkkailussa tutkittiin vuonna 2018 pohjaeläimistöä ja kasviplanktonia.
Yhteistarkkailualueen vedet ovat enimmäkseen runsasravinteisia. Jokivesistä Vihtijoki on heikkolaatuisin, mutta virtaamaltaan suurempi Vanjoki tuo kuitenkin enemmän ravinnekuormitusta Hiidenveteen. Jokien pohjaeläimistö on monimuotoista ja myös Hiidenveden kivikkorannan pohjaeläimistö on monipuolista. Vanjoella Karkkilan puhdistamon jokeen purkamat jätevedet heikentävät pohjan tilaa jonkin verran, mutta määräävin tekijä jokea alaspäin mentäessä on kuitenkin hajakuormitus. Vuosina 2016–2017 tehdyn kalastoselvitysten perusteella Vanjoki on edelleen tärkeä virkistyskalastuskohde Uudellamaalla ja saaliin määrä kaksinkertaistui vuoden 2013 tiedustelusta.
Hiidenvesi on sekä veden laadun että biologisten muuttujien perusteella edelleen selvästi rehevä. Suurimman ulkoisen ravinnekuormituksen tuottaa maa- ja metsätalouden hajakuormitus, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäistä. Hiidenveden syvänteiden happitilanteessa ei ole selkeää muutosta havaittavissa vaikka happitilanne Kiihkelyksenselän syvänteellä näytti välillä parantuneen. Loppuvuoden 2017 ja sitä seuraavan vuodenvaihteen runsaat sateet ja sen myötä jokien tuoman ravinnekuorman suureneminen sekä lämmin kesä 2018 todennäköisesti vaikuttivat Kiihkelyksenselän syvänteen happitilanteen heikkenemiseen syksyllä 2018. Kiihkelyksenselän kalastorakenteessa on sen sijaan jatkunut myönteinen kehitys, kun särjen osuus on vähentynyt ja ahven ja pasuri ovat lisääntyneet kuhan ollen edelleen järven merkittävin petokala.
Vuosien 2015–2018 aikana myös Hiidenveden kunnostus -hanke jatkoi työtään järven tilan parantamiseksi. Valuma-alueelle on perustettu laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä jatkettu neuvontatyötä ja tiedottamista.