Julkaisu 200/2010
Lohjanjärven pääasiallinen kuormittaja on hajakuormitus (maa- ja metsätalous, viemäröimätön asutus), laskeuma ilmasta ja valuma-alueen taustakuormitus. Hajakuormitus tuo järveen runsaat 80 % sen ravinnekuormituksesta. Pistemäisen jätevesikuormituksen osuus on vajaa 15 %. Vuonna 2009 keskimäärin 93-99 % pistekuormituksesta tuli neljän suurimman puhdistamon, Sappi Kirkniemen paperitehtaan, Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan, Lohjan Pitkäniemen yhdyskuntapuhdistamon ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesistä. Pienet kuormittajat, Karjalohjan kunta, Kisakallio ja Vivamo, vaikuttivat lähinnä paikallisesti.
Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutusten seuranta perustuu lakisääteisiin jätevesilupaehtoihin. Seuranta toteutetaan kuormittajien toimeksiannosta Lohjanjärven yhteistarkkailuna. Hajakuormituksen vaikutusten seurannalle ei ole määritelty velvoitteita.
Lohjanjärven tila on kokonaisuutena hyvä vaikka alueittaisia rehevyyseroja on selvästi nähtävissä. Suurimmat selkäalueet voivat sekä veden laadun että biologiansa perusteella varsin hyvin. Jokien tuoman hajakuormituksen ja osittain myös pistekuormittajien jätevesikuormituksen lähivaikutusalueella ravinteiden ylitarjonta ilmenee kuitenkin monin tavoin: alusveden happiongelmina, runsaana levä- ja vesikasvituotantona, yksipuolistuneena pohjaeläimistönä, särkikalojen runsautena ja ajoittain myös sinileväkukintoina. Ongelmallisimpia alueita ovat tällä hetkellä Maikkalanselkä, Lohjan keskustaajaman lähivedet ja järven eteläosassa Virkkalanselkä ja Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin eteläisin alue.
Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen: vuoden 2009 kuormitus oli viimeisten 20 vuoden jaksolla alhaisin. Hajakuormitus sen sijaan vaihtelee sateisuuden ja virtaamavaihtelujen myötä. Jokien tuomat ravinnekuormat olivat jaksolla 2006-2009 suurimmat sateisena vuonna 2008 ja pienimmät vuonna 2009.