Julkaisu 181/2008
Pikkalanlahtea kuormittivat pistemäisesti vuonna 2007 Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Upinniemen varuskunta, Prysmian Cables and Systems Oy ja Nordic Aluminium Oyj. Kirkkonummen kunta osallistui tarkkailuun jälkitarkkailijana: kunnan jätevedet on ohjattu Espoon Suomenojan puhdistamolle jo maaliskuusta 2005 lähtien. Näillä kuormittajilla on velvoitteet tarkkailla toimintansa vaikutuksia purkuvesistössä. Tarkkailu on suoritettu yhteistarkkailuna. Sopimuksen mukaan tarkkailun suorittajana on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry.
Puhdistamojen erillisten jätevesitarkkailuraporttien mukaan vuonna 2007 Pikkalanlahteen kohdistui jätevesien mukana vuorokaudessa keskimäärin fosforia 1,0 kg, typpeä 44 kg ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD1) oli keskimäärin 22 kg vuorokaudessa. Ravinnekuormitus oli samaa suuruus luokkaa kuin edellisvuonna, ja biologinen hapenkulutus palautui vuoden 2005 alhaisemmalle tasolle. Pikkalanlahteen kohdistuvasta pistemäisestä biologisesta hapenkulutuksesta vastasi suurimmaksi osaksi Suomen Sokeri Oy. Pistemäinen typpikuormitus oli suurinta Siuntio Pikkalan keskuspuhdista molla ja pistemäisestä kokonaisfosforista suurin osa tuli Nordic Aluminium Oyj:n ja Prysmian Cables and Systems Oy:n puhdistamoilta. Pikkalanlahteen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta vastasi 94-97 prosenttisesti Pikkalanjoki.
Veden laatu Pikkalanlahdella määräytyykin pääosin Pikkalanjoen veden laadusta. Lieviä jätevesi kuormitusvaikutuksia oli havaittavissa lähinnä Pikkalanlahden sisä- ja keskiosassa Suomen Sokeri Oy:n sekä Nordic Aluminium Oyj:nja Prysmian Cables and Systems Oy:nja puhdistamoiden edustan merialueilla. Selvimmin jätevesikuormitus näkyi Suomen Sokerin edustan merialueella suolistoperäisten indikaattoribakteerien esiintymisenä loppukesästä.
Typpi on Suomenlahden ulko-osan rehevöitymistä voimakkaimmin edistävä ravinne eli ns. minimira vinne. Yhdessä fosforin kanssa ne aiheuttavat purkuvesistön rehevöitymistä. Näiden ravinteiden keskipitoisuudet olivat hieman muita alueita suurempia Suomen Sokeri Oy:n sekä Nordic Aluminium Oyj:n ja Prysmian Cables and Systems Oy:n puhdistamoiden edustalla, jotka alueina ovat myös muita alueita herkempiä rehevöitymään. Kokonaisravinteiden lisäksi levätuotantoa mittaava a klorofyllipitoisuus oli suurinta samoilla alueilla. Myös Pikkalanselällä loppukesästä a-klorofyllipitoisuudet olivat korkeita. Nämä alueet olivat a-klorofyllipitoisuuksien perusteella reheviäja muut alueet lievästi reheviä. Vuonna 2007 tutkimusalueen keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus ja siten levätuotanto oli jakson 2000-2007 pienimpiä.
Veden happipitoisuus oli varsin hyvä Pikkalanlahdella tutkittuina ajankohtina ja kaikilla syvyyksillä. Levätuotanto oli aiheuttanut hapen ylikyllästystä pintavedessä loppukesästä kautta koko tarkkailualueen, mikä on normaalia. Meriveden kumpuamista ei ollut havaittavissa vuoden 2007 aikana. Pikkalan lahden sisäosassa vesimassa oli lämpötilahavaintojen perusteella hyvin tasalämpöistä suurinta osaa kesästä ja tuuli saattoi siten helposti sekoittaa koko vesimassan ja aiheuttaa myös veden samentumista.
