Valitse sivu

Uutisarkisto

Mustionjoen kalatieseuranta ja alasvaellustutkimus jatkuu Billnäsissä – Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoen kalatieseuranta ja alasvaellustutkimus jatkuu Billnäsissä – Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.

Pohjois-Pusulan järvireitti ja metsätalous kiinnostivat Pusulan Kärkölässä: uusi yleissuunnitelma auttaa ja neuvoo metsänomistajia vesiensuojelussa

Pohjois-Pusulan järvireitti ja metsätalous kiinnostivat Pusulan Kärkölässä: uusi yleissuunnitelma auttaa ja neuvoo metsänomistajia vesiensuojelussa

Metsätalouden vesiensuojelu houkutteli Pusulan Kärkölän Kylätalolle vilkkaasti keskustelevan yleisön. Huomio metsien vesienhoitoon -hanke järjesti aiheesta avoimen yleisötilaisuuden tiistaina 7.6. yhteistyössä Kärkölän kyläyhteisö ry:n kanssa. Aiheena oli Karjaanjoen vesistön latvajärviin kuuluva Pohjois-Pusulan järvireitti, jolle Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Suomen metsäkeskus ovat hankkeen puitteessa laatineet metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman. Tilaisuus sisälsi myös maastokäynnin, jolloin osallistujien oli mahdollista päästä tutustumaan metsätalouden vesiensuojelun käytännön esimerkkeihin.

Länsi-Uudenmaan rannikon maanviljelijä – hae syksyn 2022 kipsinlevitystä nyt kesäkuussa!

Länsi-Uudenmaan rannikon maanviljelijä – hae syksyn 2022 kipsinlevitystä nyt kesäkuussa!

Kipsikäsittely vähentää fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista pellolta vesiin – tämä hyödyttää sekä maanviljelijää että vesiensuojelua. Kipsi auttaa fosforia sitoutumaan maahiukkasten pinnoille, ja pitää fosforin vielä kasveille käyttökelpoisena. Huomaa myös kipsin lannoitevaikutus: yhtä kipsitonnia kohden hehtaarille tulee noin 200 kiloa kalsiumia ja 160 kiloa rikkiä sekä kaksi kiloa fosforia. Kipsi soveltuu parhaiten savipelloille.

LUMME-hanke sai 480 900 euron rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta – edistää maa- ja metsätalouden vesiensuojelua Länsi-Uudellamaalla

LUMME-hanke sai 480 900 euron rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta – edistää maa- ja metsätalouden vesiensuojelua Länsi-Uudellamaalla

Maatalous on merkittävin vesistökuormittaja Länsi-Uudellamaalla, mutta vesiensuojelutoimenpiteistä ja niihin saatavista tuista on usein vaikeaa ja työlästä löytää tietoa. Käytännön kunnostustoimien onnistuminen edellyttävää neuvottelua maanomistajien kanssa sekä huolellista suunnittelua ja toteutusta.

Rannikon pilottikohteiden kunnostussuunnitelmat valmistuivat – käynnistävät tärkeän työn merenlahtien tilan parantamiseksi

Rannikon pilottikohteiden kunnostussuunnitelmat valmistuivat – käynnistävät tärkeän työn merenlahtien tilan parantamiseksi

Länsi-Uudenmaan rannikon ja merenlahtien kunnostustyö on käynnistymässä. Vuonna 2021 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Sen tavoitteena oli laatia neljälle pilottialueelle kunnostustarkastelut ja käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.

Palauta kalamerkki! ‒ Toimi näin, jos saat merkityn kalan

Palauta kalamerkki! ‒ Toimi näin, jos saat merkityn kalan

Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishankkeessa toteutetaan vuoden 2022 aikana särkikalojen merkintätutkimus, jossa tutkitaan särkien mahdollista vaeltamista Siuntionjoen latvajärvien, Enäjärven ja Poikkipuoliaisen, välillä. Särkiä, lahnoja ja pasureita on määrä merkitä keltaisilla T-ankkurimerkeillä, jotka laitetaan kalojen selkäevän juureen.

Kategoriat

Arkistot