Huhtikuussa 2021 ojavesi oli paikoittain sameaa Siuntionjoen alueella. (LUVY / Arto Muttilainen)
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden vuoden 2021 yhteistarkkailuraportti on valmistunut. Yhteistarkkailussa tarkkaillaan jätevesien pistekuormittajien vaikutuksia vesistöihin ympäristölupiin perustuvien velvoitteiden perusteella. Tarkkailussa on mukana myös vapaaehtoisia toimijoita. Vuosi 2021 oli suppean tarkkailun vuosi, joina yleensä tutkitaan ainoastaan fysikaalis-kemiallista ja hygieenistä vedenlaatua. Vuonna 2021 tutkimuksiin sisältyi poikkeuksellisesti myös Pikkalanlahden ja Karhujärven kasviplanktonanalyysit. Siuntionjoen vesistön ja sen alapuolisen Pikkalanlahden yhteistarkkailut on raportoitu yhdistetysti vuodesta 2017 alkaen, sillä alueen tarkasteleminen kokonaisuutena antaa hyvän kuvan jätevesikuormituksen vaikutuksista alueella ja alueen yleisestä tilasta.
Suurin osa Siuntionjoen vesistön ravinnekuormituksesta koostuu pelloilta tulevasta hajakuormituksesta ja toiseksi eniten kuormitusta tulee metsien luonnonhuuhtoumasta. Pistemäinen typpikuormitus oli paikallisesti merkittävää Risubackajoen ja Karhujärven osavaluma-alueilla, mutta pistekuormituksen osuus vesistön kokonaiskuormituksesta oli pieni. Myös Pikkalanlahdella pistekuormittajien osuus alueen kokonaiskuormituksesta on pieni, ja valtaosa kuormituksesta tulee Siuntionjoen kautta. Pistekuormituksen määrä vaihtelee vuosittain ja se oli vuonna 2021 Siuntionjoen alueella keskimäärin hieman suurempi kuin vuonna 2020 ja Pikkalanlahdella vastaavasti pienempi. Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta ei ollut merkittävästi muuttunut edellisvuodesta.
Vuonna 2021 jätevesikuormituksen vaikutuksia oli viime vuosien tavoin havaittavissa heikentyneenä vedenlaatuna pistekuormittajien läheisyydessä Risubackajoessa sekä Kivikoskenpurossa. Nummelan puhdistamon häiriötilanteen vuoksi vedenlaatu oli Risubackajoessa poikkeuksellisen heikkoa vuoden alussa, mutta palautui tavanomaiselle tasolle helmikuun aikana. Vesistöalueen kuormittuneisuus näkyy myös Siuntionjoen pääuoman ja tarkkailtavien järvien tilassa. Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk olivat sameita, reheviä ja kärsivät ajoittain alusveden happivajaudesta. Tarkkailualueella on myös nähtävissä viitteitä laajasta vesistöjen tummumisesta.
Pikkalanlahdella Pikkalanjoen samean ja ravinteikkaan veden vaikutus näkyi joen suulla heikompana vedenlaatuna merialueen muihin havaintopaikkoihin verrattuna. Pistekuormittajien läheisyydessä veden hygieeninen laatu oli ajoittain heikentynyt ja fosforipitoisuudet koholla. Karhujärven ja Pikkalanlahden kasviplanktontulokset ilmensivät välttävää tai huonoa ekologista tilaa, mutta Karhujärven kasviplanktonlajistossa sinilevien osuus oli pienentynyt ja valtalaji vaihtunut verrattuna aiempiin tutkimusvuosiin.
Siuntionjoen vesistöön ja Pikkalanlahteen tulee runsaasti hajakuormitusta, joten pistekuormituksen vaikutuksia on välillä vaikea erottaa. Tarkkailuvesistöjen tilan kehitykseen vaikuttavat myös mm. ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät ja Pikkalanlahdella Itämeren yleistila.
Hajakuormituksen vähentämiseksi ja Siuntionjoen vesistön tilan parantamiseksi on luotu Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisio, joka tähtää vesipuitedirektiivin mukaiseen vesistöjen hyvään tilaan alueella vuoteen 2027 mennessä. Siuntionjoki 2030 -vesistövisiota toteuttaa Siuntionjoen kunnostus -hanke, jossa tehdään konkreettisia toimenpiteitä hajakuormituksen vähentämiseksi ja seurataan toimien vaikuttavuutta. Pikkalanlahti on valittu Rannikkovesivisio-hankkeen kunnostuskohteeksi. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteinen tahtotila Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseksi ja tehdä konkreettisia kunnostustoimenpiteitä.
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun osallistuivat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab, Kiinteistö Oy Evitskogin Opisto, Siuntionjoen vesistön maanviljelystilat ja vapaaehtoisena Suomen Sokeri Oy. Pikkalanlahden yhteistarkkailuun osallistuivat Prysmian Group Finland Oy, Oy Lival Ab, Nordic Aluminium ja Suomen Sokeri Oy sekä vapaaehtoisena Oy Pickala Golf Ab. Alueen kunnat Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti osallistuivat ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.
Lisätietoja:
Anu Suonpää-Espinola
vesistöasiantuntija
anu.suonpaa-espinola@luvy.fi
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.