Valitse sivu

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteistä ja niihin saatavista tuista on usein vaikeaa ja työlästä löytää tietoa. (LUVY / Henna Björkqvist)

Maatalous on merkittävin vesistökuormittaja Länsi-Uudellamaalla, mutta vesiensuojelutoimenpiteistä ja niihin saatavista tuista on usein vaikeaa ja työlästä löytää tietoa. Käytännön kunnostustoimien onnistuminen edellyttävää neuvottelua maanomistajien kanssa sekä huolellista suunnittelua ja toteutusta.

Tänä vuonna käynnistynyt LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista alueen maa- ja metsätalouden toimijoille ja näin edistää vesistökuormituksen vähentämistä. Hanke sai 480 900 euron rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta, ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen kokonaisbudjetti vuosina 2022–2024 on yhteensä 961 800 euroa.

Maanviljelijöiden tukemiseksi tarvitaan uusia keinoja, jotta he voivat omalta osaltaan tehdä tehokkaasti vesiensuojelua edistäviä toimia. Samalla etsitään ratkaisuja, joista hyötyvät myös viljelijät.

“Olemme todella iloisia tästä erittäin merkittävästä rahoituspotista. Haluamme tukea alueen maanviljelijöitä sekä tiedottamalla erilaisista tukitoimenpiteistä kuormituksen vähentämiseksi että käytännössä rakentamalla esimerkiksi kosteikkoja ja kaksitasouomia”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni.

Kullekin kohteelle valitaan vesiensuojelullisesti kustannustehokkaimmat ratkaisut. Maanparannusaineista keinovalikoimaan on tullut kipsi.

“Kipsi soveltuu alueellamme erityisesti rannikkovesiin laskevien jokien valuma-alueille tietyin rajoituksin. Avustamme maanviljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneet kipsin levityksestä. Valitettavasti muihin meidän alueellamme laajemmin soveltuvien maanparannusaineiden käyttöä kuten rakennekalkkia ja kuitulietettä ei saa toistaiseksi tukea valtionavustuksin”, Pönni jatkaa.

Tavoitteena on etsiä keinoja, joilla viljelijöitä voidaan tukea parhaiten. Lisäksi maa- ja metsätalouden vesiensuojelumateriaalia kerätään verkkosivuille, joka ohjaa etenkin viljelijöitä oma-aloitteiseen tukien hakemiseen. Maatalouden vesiensuojelutyön tiedotuksessa ja suunnittelussa huomioidaan suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentamisen lisäksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden, kerääjäkasvien, elinvoimaisen maaperäeliöstön ja maan kasvukunnosta huolehtimisen tärkeys.

Hankkeessa järjestetään maanviljelijöille ja metsänomistajille avoimia pellonpiennartilaisuuksia ja tupailtoja, joissa kerrotaan erilaisista vesistökuormituksen vähentämiskeinoista. Etenkin yksityiset metsänomistajat tarvitsevat tukea ja tietoa tarjolla olevista vesistökuormitusta vähentävistä keinoista ja rahoituksesta.

Hanke on poikkeuksellisen laaja vesiensuojelua edistävä kokonaisuus, joka kattaa lähes koko Länsi-Uudenmaan. Käytännön toimet painottuvat Karjaanjoen valuma-alueelle, Siuntionjoen valuma-alueelle sekä rannikkovesien osalta Tavastfjärdenin, Dragsviksfjärdenin, Kyrkfjärdenin ja Pikkalanlahden valuma-alueille.

“Vesiensuojelusta omilla maillaan kiinnostuneet maanviljelijät ja metsänomistajat voivat mielellään ottaa meihin suoraan yhteyttä ”, sanoo LUVYn hanketta koordinoiva Henna Björkqvist. “Tulemme mielellämme mukaan myös erilaisiin tilaisuuksiin kertomaan hankkeen mahdollisuuksista viljelijöille.”

Lisätietoja:

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 

Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.