Julkaisu 1/2026
Jussi Vesterinen, Katja Pellikka, Paavo Ojanen, Erkka Laitinen
Gennarbyviken Raaseporin ja Hangon alueella on Uudenmaan ainoa voimakkaasti muutettu merenlahti. Se on padottu vuonna 1957 alun perin teollisuuden raakaveden tarvetta varten, mutta nykyään Hangon kaupunki ottaa lahdesta raakavettä tekopohjaveden valmistamiseen. Gennarbyviken on vuosikymmenten aikana muuttunut murtovedestä makeaksi, ja olosuhteet vastaavatkin nykyään vesistötyypiltään lähinnä vähähumuksista järveä. Sen tila on luokiteltu välttäväksi liiallisen rehevyyden, happiongelmien ja vesieliöstön heikentyneiden kulkumahdollisuuksien takia. Syksyllä 2023 Gennarbyvikenin otettiin pilottialueena osaksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa Rannikkovesivisio 2050 -kunnostustyötä ja aloitettiin tämän kunnostussuunnitelman laadinta.
Gennarbyviken on vielä verrattain hyvässä tilassa, mutta sen ulkoista ravinne- ja kiintoainekuormitusta on tärkeää vähentää. Liiallinen kuormitus näkyy mm. syvänteiden hapen vajauksena lopputalvisin ja -kesäisin. Keskeisimpänä toimena ovat tulvimisongelmien ratkaisu Bonäsån–Bonäsbåset -alueella sekä sen lähiympäristössä olevien eroosioriskiherkkien peltojen ravinnekuormituksen vähennys. Näillä pelloilla on tärkeä huolehtia maan kasvukunnosta ja käyttää ravinteiden pidätystä tukevia viljelytapoja. Veden viivytystä valuma-alueen eri osissa olisi tärkeää lisätä ennallistamistoimilla sekä erilaisilla veden viivytysrakenteilla. Gennarbyvikenin tummenemisen estämiseksi valuma-alueen ennallistamistoimien lisäksi metsätalouden vesiensuojelutoimet ovat tärkeitä.
Gennarbyvikenin kunnostuksen yhtenä tavoitteena on parantaa vesieliöiden kulkumahdollisuuksia meri- ja järvialueen välillä. Kalatieratkaisut padon yhteyteen tai vaihtoehtoisesti Tronsbölevikenin ja Lövbergsvikenin väliselle kannakselle eivät vaikuta yksinkertaisilta ja helposti toteutuskelpoisilta vaihtoehtoilta. Sen sijaan nykyisen säännöstelykäytännön kehittämismahdollisuuksia kunkin vuoden vesitilanne tapauskohtaisesti huomioiden kannattaa tarkastella. Lisäksi on hyvä selvittää kalojen kulkua nykyisen säännöstelykäytännön aikana.
Gennarbyvikenin umpeenkasvaneille ranta-alueille sekä Bonäsånin suistoalueelle voi harkita kalojen sekä lintujen elinympäristöjen kunnostuksia alueen suojeluperusteet huomioiden. Gennarbyvikenin kalakanta on kuitenkin ekologiselta tilaltaan hyvä ja petokalojen sekä saaliskojen suhde jopa erinomainen. Erityisesti hauen lisääntymisolosuhteita voisi kuitenkin nykytilasta parantaa.