Kivikoskenpuro kesällä 2023. (LUVY / Johan Lindholm)
Siuntionjoen vesistön järvet Länsi-Uudellamaalla kärsivät monin paikoin happivajauksesta ja leväkukinnoista. Suurin syy alueen tyydyttävään tai välttävään vedenlaatuun on maataloudesta tuleva ravinnekuormitus, mutta myös jätevesien vaikutus näkyy paikoin. Pikkalanlahdella, johon vesistö laskee, vedenlaatuun vaikuttaa myös Itämeren yleistila.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on julkaissut viime vuoden tarkkailutulokset Siuntionjoen vesistöalueen ja Pikkalanlahden pistekuormittajien, kuten jätevedenpuhdistamojen, vaikutuksista vedenlaatuun ja eliöstöön. Vuoden 2023 tarkkailutulokset eivät merkittävästi poikenneet edellisistä vuosista, vaikka tuloksissa esiintyykin ajallista ja paikallista vaihtelua mm. sääoloista ja valuma-alueiden ominaisuuksista johtuen. Tarkkailussa tutkitaan vuosittain vedenlaatua ja bakteerien sekä levätuotannon määrää. Laajemmat eliöstön tutkimukset toteutetaan joka neljäs vuosi, seuraavan kerran kuluvana vuonna.
Siuntionjoen vesistössä jätevesikuormituksen vaikutuksia näkyi vedenlaadussa Nummelan puhdistamon purkuojassa Risupakanjoen alueella, mikä heijastui joen alemmille havaintopaikoille ennen Karhujärveä. Vedenlaatu oli ajoittain heikkoa myös Risupakanjoen muissa sivu-uomissa, joihin ei kohdistu pistekuormitusta. Lisäksi Munkkaan jätekeskuksen purkuojassa Kivikoskenpurossa vedenlaatu oli paikallisesti heikkoa, mutta kokonaiskuormitus jää pieneksi ojan pienten virtaamien vuoksi. Vesistön latvajärvien välisissä uomissa vedenlaatu oli osaltaan viime vuosia hieman parempaa mahdollisesti kunnostustoimenpiteistä johtuen, mutta koko vesistöalueen kuormittuneisuus näkyi Siuntionjoen alaosien ja tarkkailun järvien tilassa. Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk ovat sameita, reheviä ja kärsivät ajoittain alusveden happivajaudesta, sisäisestä kuormituksesta ja leväkukinnoista. Matalassa, kosteikkomaisessa Stora Lonoksissa happivajaus voi ulottua koko vesimassaan ja yleisen heikon vedenlaadun lisäksi ajoittain todettiin korkeita bakteeripitoisuuksia, jotka mahdollisesti liittyvät jätevesivaikutuksiin tai runsaiden sateiden seurauksena valuma-alueelta tulleisiin huuhtoumiin. Runsas vesikasvillisuus ja sameat valo-olosuhteet kuitenkin rajoittavat Stora Lonoksin levätuotantoa.
Pikkalanlahden tarkkailussa Pikkalanjoen vesi erottui sameampana ja ravinteikkaampana verrattuna merialueen muihin melko tasalaatuisiin havaintopaikkoihin, ja vesi kirkastui hieman Pikkalanselälle päin. Loppukesällä levätuotanto oli runsasta. Jätevesivaikutuksiin viittasivat lähinnä ajoittain koholla olleet bakteeripitoisuudet Båtvikenillä. Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamon syksyllä alkanut häiriötilanne ei näy yhteistarkkailun näytteissä, joista viimeiset otettiin jo elokuussa. Syksyn 2023 lisätarkkailussa häiriötilanteesta ei paikallisesti heikentyneen hygieenisen laadun ja lievien ajoittaisten vedenlaatumuutosten lisäksi havaittu aiheutuneen muita vaikutuksia Pikkalanlahden tilaan.
Puhdistamojen ja teollisuuden päästöt vesistöön vähentyneet pitkällä aikavälillä
Suuri osa Siuntionjoen vesistöstä sekä Pikkalanlahti ovat nykyisellään luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi tai välttäväksi, ja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna esimerkiksi ravinnepitoisuuksissa näkyy nousevaa kehitystä. Alueen runsaan hajakuormittuneisuuden vuoksi pistekuormituksen vaikutuksia on yleensä vaikea erottaa muusta kuormituksesta muualla kuin kuormittajien välittömässä läheisyydessä. Pikkalanlahdella vaikuttaa lisäksi Itämeren yleistila ja vesistöjen tilaan vaikuttaa enenevässä määrin myös ilmastonmuutos. Yhteistarkkailuista saadaankin tärkeää pitkän aikavälin seurantatietoa.
Siuntionjoen vesistöalueella ja Pikkalanlahdella pistekuormittajien, kuten jätevedenpuhdistamojen, vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön on eri kuormittajien yhteistarkkailuina seurattu jo 1970-luvulta lähtien. Vuodesta 2017 alkaen Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailut on raportoitu yhdistetysti, mikä antaa kokonaiskuvan alueen yleisestä tilasta sekä jätevesikuormituksen vaikutuksista jokivesistön ja sen vastaanottavan merialueen vedenlaatuun.
Pistekuormitus on vähentynyt alueella 1990-luvulta alkaen, ja nykyään pistekuormittajia sijaitsee enää muutamia Siuntionjoen sivu-uomissa sekä Pikkalanlahdella Båtvikenin rannoilla. Suurin osa Siuntionjoen vesistön ravinnekuormituksesta on peräisin laajan valuma-alueen pelloilta tulevasta hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on pieni, vuosina 2014–2023 keskimäärin 0,3–4,5 %. Pistemäinen typpikuormitus on tarkkailualueella merkittävää ainoastaan Risupakanjoen osavaluma-alueella (40 % osavaluma-alueen kuormituksesta). Pikkalanlahdellakin merkittävin kuormituslähde on Siuntionjoen tuoma kuormitus. Vuonna 2023 merialueen suoran pistekuormituksen osuus Pikkalanlahden kokonaiskuormituksesta oli Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamon syksyllä alkaneen häiriötilanteen johdosta hieman edellisvuotta suurempi, mutta edelleen pieni (< 1,7 %) suhteessa Siuntionjoen tuomaan kuormitukseen.
LUVY yhdessä alueen kuntien kanssa työskentelee Siuntionjoen ja Itämeren rannikon vedenlaadun parantamiseksi. Hajakuormituksen ja järvialueiden sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ja Siuntionjoen vesistön tilan parantamiseksi on luotu Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 -vesistövisio, joka tähtää vesistöjen hyvään tilaan alueella mm. erilaisten vesistöjen kunnostustoimien avulla. Lisäksi alueella toimii Rannikkovesivisio 2050, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta Länsi-Uudenmaan rannikkovesille. Rannikkovesien kunnostus on aloitettu valituista pilottikohteista, joista yksi on Pikkalanlahti.
Siuntionjoen vesistön vuoden 2023 yhteistarkkailuun osallistuivat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab, Kiinteistö Oy Evitskogin Opisto ja vapaaehtoisena Suomen Sokeri Oy. Pikkalanlahden yhteistarkkailuun osallistuivat Prysmian Group Finland Oy, Suomen Sokeri Oy ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminium sekä vapaaehtoisena Oy Pickala Golf Ab. Alueen kunnat Kirkkonummi, Lohja, Siuntio ja Vihti osallistuivat ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2023 >>
Lisätietoja:
Heidi Tanttu
vesistöasiantuntija
heidi.tanttu@luvy.fi
045 7884 2875
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on riippumaton yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatio Länsi-Uudellamaalla. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vesiensuojelun ja siihen läheisesti liittyvän yleisen ympäristönsuojelun edistäminen toiminta-alueellaan.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
