Koenuottausta Kirkkojärvellä syksyllä 2023. (Jomiset Oy / Miska Etholén)
Pelkkä hoitokalastus tuskin riittää hillitsemään Hiidenveden rehevöitymistä. Asia selviää tuoreesta Hiidenveden hoitokalastusselvityksestä. Jotta ravinteiden poistamisella järvestä – esimerkiksi särkikalaa pyytämällä – olisi vaikutusta, myös valuma-alueelta tulevaa kuormitusta pitäisi saada vähennettyä. Hiidenvesi voisi hyötyä, jos molempia toimia tehtäisiin samanaikaisesti. Karjaanjoen vesistöön kuuluva, Vihdin ja Lohjan alueella sijaitseva Hiidenvesi on Uudenmaan toiseksi suurin järvi, joka laskee Lohjanjärven kautta Mustionjokeen ja lopulta Itämereen.
Hoitokalastus ei ole Hiidenvedellä uusi juttu. Järven kunnostus alkoi laajamittaisella hoitokalastushankkeella vuonna 1996 jatkuen aina vuoteen 2004 asti, kunnes se lopetettiin kannattamattomana. Hankkeen aikana kerättiin paljon tietoa Hiidenveden ravintoketjun toiminnasta ja siihen liittyvää tietoa on täydennetty aina näihin päiviin asti. Merkittävimmät huomiot liittyivät syvillä alueilla oleviin, eläinplanktonia laiduntaviin sulkasääsken toukkiin, joiden vuoksi hoitokalastusta ei suositella enää toteutettavaksi Hiidenveden syvimmillä alueilla lainkaan. Sulkasääsken toukat kun ovat planktonsyöjäkalojakin tehokkaampia eläinplanktonin laiduntajia ja toisaalta planktonsyöjäkalojen ravintoa. Planktonsyöjäkalat eli särkikalat ja kuore siis osaltaan säätelevät sulkasääskien määrää Hiidenvedellä. Tärkeitä huomioita olivat myös hoitokalastuksen liian heikko teho yhdistettynä liian suureen ulkoiseen ravinne- ja kiintoainekuormitukseen. Näiden vuoksi aiemmat hoitokalastukset eivät ole tuottaneet haluttua muutosta vedenlaadussa.
”Hiidenvedeltä kertyneen tiedon valossa on helppo todeta, että hoitokalastusta kannattaa järvellä tehdä korkeintaan matalilla alueilla. Koekalastustiedon perusteella tarve olisi suurin särkikalavaltaisimmilla altailla, Mustionselällä ja Kirkkojärvellä. Näillä alueilla on myös suhteessa suurin sisäinen kuormitus ja eniten sinilevähaittoja”, toteaa selvityksestä vastannut LUVYn vesistö- ja kala-asiantuntija Jussi Vesterinen.
Selvityksessä on tarkasteltu matalien alueiden tehokalastusvaihtoehtoa kustannuksineen sekä vaihtoehtoisena menetelmänä valikoivaa, tiettyyn lajiin tai kokoluokkaan kohdistuvaa hoitokalastusta. Kustannukset vaihtelevat toteutustavasta riippuen. Ostopalveluna kalastus on luonnollisesti kalliimpaa kuin talkoovoimin tehtävä kalastus. Myös tavoitteiden asettamisessa on eroja toteutustapojen välillä. Lisäksi on epävarmaa, miten nopeasti särkikalasta tyhjenevät altaat täyttyisivät muista altaista tulevista kaloista.
Särkisaaliista herkkuja ihmisille tai lemmikeille?
”Hiidenvedellä ihannetilanteessa tehtäisiin samanaikaisesti sisäisen kuormituksen vähentämistoimia kuten hoitokalastusta sekä ulkoisen kuormituksen vähentämistoimia valuma-alueella. Yhtä aikaa toteutettuna kunnostustoimiin tarvittaisiin lisää rahoitusta ja sen pitäisi olla pitkäkestoista. Ennusteiden mukaan ulkoinen kuormitus uhkaa vääjäämättä nousta merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Samaan aikaan sisäinen kuormitus järvessä on jopa kertaluokkaa suurempaa. Kustannustehokasta olisi, jos Hiidenvedellä saataisiin käynnistettyä talkoovoimin tehtävä hoitokalastus, esimerkiksi paunetti- tai katiskapyynti”, Vesterinen pohtii.
Selvityksessä pohditaan myös taloudellisesti kannattavaa hoitokalastusmallia, joka pohjautuisi särkikalan kaupalliseen pyyntiin. Ketjun lopputuote voisi olla esimerkiksi elintarvike ihmisille tai vaikka lemmikeille. Tähän voisi olla Hiidenvedellä hyvin potentiaalia.
”Hiidenvesi Uudenmaan toisiksi suurimpana ja vieläpä rehevänä järvenä tuottaa särkikalaa sellaisia määriä, että raaka-aine ei helposti lopu. Siihen ei kyetty edes tehokalastushankkeessa aikanaan. Kalan keskikoko usein hoitokalastuksen myötä pienenee, mutta pienen kalan prosessointiinkin on kehitteillä uusia menetelmiä”, Vesterinen lisää.
Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishankkeessa valmistuneessa Hiidenveden hoitokalastusselvityksessä tarkastellaan hoitokalastusta Hiidenveden kunnostustoimena, arvioidaan menetelmän kannattavuutta ja erilaisia toteutusmahdollisuuksia. Selvitys pohjautuu Alajan ym. (2012) tekemään selvitykseen ravintoketjukunnostuksesta osana nykyistä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmaa päivittäen sen 2020-luvulle.
Hiidenveden hoitokalastusselvitys >>
Viitteet:
Alaja, H., Sundell, P., Palomäki, A. & Hynynen, J. 2012: Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelma – Osa II ravintoketjukunnostus. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 194/2012.
Lisätietoja:
Jussi Vesterinen
vesistö- ja kala-asiantuntija
jussi.vesterinen@luvy.fi
050 307 9648
Hiidenveden kunnostus 2023–2025 -hankekauden sopimusrahoittajia ovat alueen kunnat: Vihti, Lohja, Karkkila ja Loppi, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Karjaanjoen vesistön kalatalousalue ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % rahoitusosuudella vuosina 2023–2025.
Länsi-Uudenmaan hoitokalastuksen tehostamishanketta rahoittivat Hiidenvesi– ja Siuntionjoki 2030 -vesistövisioiden kautta kunnat Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Vihti ja Loppi sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Hiidenveden kunnostus -hankkeen sopimusrahoittajia olivat lisäksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
