Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa, ja siksi siitä saatavat kokemukset tulee dokumentoida tarkasti. (LUVY / Miina Rautiainen)
Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.
Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.
Kalatiellä monenlaista kulkijaa
Åminneforsin kalatie oli nyt auki toista kesää. Ensimmäisen kesän tavoin kalatiellä riitti kulkijoita. Erityisesti toukokuu oli vilkas, kun vimpat riensivät lisääntymään. Havaintoja tehtiin runsaasti myös lahnoista, ahvenista, särjistä, suutareista, pasureista ja muutamia havaintoja myös lohista ja taimenista. Erikoisin kalatien käyttäjä oli hopearuutana. Kaikkiaan Åminneforsin kalatieltä on tunnistettu 12 kalalajia.
Vuonna 2021 kalatietä käyttäneiden kalojen määrä (n. 1 600) oli merkittävästi (n. 30%) pienempi kuin vuonna 2020. Kalakannoissa esiintyy luontaista vaihtelua, mutta kalojen hakeutumiseen kalatiehen saattoi osaltaan vaikuttaa myös Åminneforsin voimalaitoksen huoltotöistä johtunut veden ohijuoksuttaminen tulvaluukkujen kautta. Erityisesti lohet pyrkivät liikkumaan voimakkaimman päävirran mukaisesti, ja ohijuoksutus voi heikentää niiden hakeutumista kalatiehen. Lohikalahavaintojen määrä olikin alle puolet vuoden 2020 määrästä, vain 15 lohta tai taimenta.
“Erityisesti lohia nousi jokeen edellisvuotta vähemmän, mutta huoltotöiden pitäisi nyt olla kuitenkin ohi ja tulevana kesänä kalamäärän odotetaan lisääntyvän ja lohienkin taas nousevan jokeen” toteaa Juha-Pekka Vähä LUVYsta.
Uutta tietoa alasvaelluksesta
Åminneforsin kalatietä kalat pääsevät nousemaan jokeen. Kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään vielä varsin vähän, koska alasvaelluksesta on vielä varsin vähän tutkimustuloksia. Suomessa ei myöskään ole aiemmin tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen.
Toukokuussa 2021 toteutettiin alasvaellustutkimus Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitoksilla. Tutkimuksen tavoitteena oli lähetinseurannan avulla tutkia, löytävätkö kalat kalatiehen alaspäin vaeltaessaan. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ensimmäistä kertaa erityisen alasvaellusta ohjaavan rakenteen toimivuutta.
Virtausolosuhteet vaikuttavat kaloihin
Virtausolosuhteilla oli tutkimuksen perusteella selvä vaikutus kalojen käyttäytymiseen ja reitinvalintaan. Kaloja havaittiin liikkumassa kalateiden suulla, mutta kalatiehen menevä virtaama ei tutkimuksen aikaisissa virtaamaolosuhteissa ilmeisesti ollut riittävä houkuttelemaan kaloja laskeutumaan kalatiehen. Ohjausrakenteen lopullista toimivuutta ei pystytty vielä todentamaan, koska sen valmistuminen viivästyi. Alustavien havaintojen perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että rakennettu kävelysilta ja siihen kiinnitetty ohjainrakenne sai kalat pysyttelemään päävirtauksen vasemmalla laidalla, mikä oli tarkoituskin.
“Havaintoja ohjausrakenteen vaikutuksesta kalojen liikkeisiin voidaan pitää lupaavina, mutta tutkimuksia on tärkeää jatkaa ja rakennetta edelleen parantaa”, toteaa tutkimustyön toteuttanut Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:stä.
Alasvaellustutkimuksista saatava tieto on tärkeää rakennettujen jokien vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta, sillä kalojen kuolleisuus voimalaitosten turbiineihin on usein korkea. Mustionjoella tehtyjen tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että virtausolosuhteilla on suuri vaikutus kalojen käyttäytymiseen. Suurempi virtaama lisäsi Billnäsin voimalaitoksella jonkin verran myös kuolleisuutta. Kalojen kuolleisuus oli 56,4 % vuonna 2021, mikä on 22% korkeampi kuin vuoden 2017 tutkimuksessa (46,2 %). Åminneforsin keskimääräinen voimalaitoskuolleisuus oli pieni, vain 3,8 %. Åminneforsin voimalaitoksen Kaplan-turbiinissa suurempi virtaama ja virtausnopeudet eivät juurikaan vaikuta lisänneen kalojen kuolleisuutta toisin kuin Billnäsin Francis-turbiineissa.
Kalateiden seuranta ja kehitystyö jatkuu
Karjaanjoen vesistöön kuuluva Mustionjoki tarjoaa erittäin hyvät lähtökohdat tutkia ja kehittää kalojen alasvaellusmahdollisuuksia. Raaseporin kaupungin toteuttama Billnäsin alasvaellusrakenne on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja siksi siitä saatavat kokemukset dokumentoidaan tarkasti. Alasvaellusrakenteista ei ole juurikaan kokemuksia Suomen voimalaitoksilta.
“Raaseporin kaupunki tukee vahvasti työtä Mustionjoella kalojen vaellusyhteyksien parantamiseksi, niin ylös kuin alaspäinkin” toteaa Jan Gröndahl Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.
Kalatieseurantaa ja alasvaelluksen kehittämistyötä Mustionjoella onkin tarkoitus jatkaa tulevana kesänä. Lue lisää julkaisuista:
Lisätietoja kalatieseurannoista:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
Lisätietoa alasvaellustutkimuksesta:
Petri Karppinen
Tutkija
Kala- ja vesitutkimus Oy
petri.karppinen@kalajavesitutkimus.fi
Vuoden 2021 kalatieseuranta Åminneforsissa toteutettiin Freshabit LIFE IP -hankkeen ja Raaseporin kaupungin yhteistyönä.
Alasvaellustutkimus toteutettiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n yhteistyönä osana Freshabit LIFE IP -hanketta. Alasvaellustutkimusta rahoitti myös MMM:n NOUSU-ohjelma.
FRESHABIT LIFE IP oli Euroopan Unionin LIFE-ohjelman rahoittama hanke, joka ratkoi laajoja ympäristöongelmia. Hanke kokosi uudella tavalla yhteen erilaisia vesistöjen tilaan vaikuttavia toimijoita.
Aineiston tuottamiseen on saatu Euroopan unionin LIFE Luonto-rahoitusta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
